perjantai 15. elokuuta 2014

Ai että!

Onko siellä muita, joiden perjantai näyttää tältä?



Ihan ensin pitää sanoa, että juon tätä palautusjuomaa tässä just samalla, ja ei helvetti kun osaakin olla pahaa. Tää maistuu oikeesti sellaselta vanhentuneelta halpispääsiäismunalta ja joltain kuravedeltä. Ehkä maitoon tehtynä ois eri asia, mutta mulla nyt ei ollut maitoa. Laatta meinaa lentää.

Mutta asiaan. Oon vaan niin ylpeä itestäni. Oon tehny tänään aika paljon kaikkea. Kävin shoppailemassa ja menin sinne pyörällä. Matkaa ei nyt ihan hirveesti oo, mutta silti. Poljin yhden ison ylämäenkin!

Sitten kun pääsin kotiin, niin sisko soitti, että lähetäänkö lenkille. Lähdettiin, ja oltiinkin ulkona kaks ja puol tuntia. Tossa aika lähellä on yks puisto, jossa on sellasia kuntoilulaitteita. Oon menny siitä ohi ties kuinka monta kertaa, mutten koskaan oo testannut niitä. Nyt mentiin sinne ja tehtiin siellä vaikka mitä. Niissä laitteissa ei oo muuta painoa kuin oma kroppa, mutta silti ne tuntu kyllä lihaksissa. 

Kun pääsin kotiin, tein tämän (klik!) squat challengen, sekä vatsalihaksia tämän mukaan:

 

Tosin huomasin vasta jälkikäteen, että tossa oli noi tarkat määrät ilmotettuna. Tein noita kaikkia 3x15, paitsi noita flutter kicksejä 3x20 ja plankeja kumpaakin vaan 1x30sec.

Lisäks tein kylkiä mun kahvakuulalla ja vatsoja tolla voimapyörällä. Käytin sitä pyörää ekaa kertaa kunnolla ja huomasin, että se otti aika paljon alaselkään. Ei muuta kuin kännykkä kauniiseen käteen ja googleen. Näköjään on yleistä, että voimapyörä tuntuu alaselässä. Hyvä asia se ei kuitenkaan ole. Harjottelin sitten peilin edessä tota liikettä niin, että selkä ei mene notkolle. Sain sen tehtyä suht hyvin, mutta liikerata oli kyllä tosi pieni. Pakko se on kuitenkin jostain alottaa, eli sillä pienellä liikkeellä mennään toistaseksi.

Ainiin. Testasin tänään siellä ulkona sitä mun puhelinkoteloa pitkähihasen päällä ja kyllä pysy hyvin! Ainoa huono juttu oli, että piti kaivaa kännykkä sieltä pari kertaa, ja oli semivaikeaa saada se sieltä ulos. Harvemmin sitä kuitenkaan varmaan lenkillä normaalisti sieltä tarvitsee kaivaa.

Testiin pääsi myös mun tuore ostokseni:


Lenkkipantoja! Noissa on sisäpuolella sellasta silikonia, niin ne pysyy paikoillaan tosi hyvin. Puhumattakaan noista söpöistä väreistä. Tuitui.

Ohhoh, en kyllä tiedä oonko ikinä viettänyt perjantaita näin. Yleensä jos en ole baarissa, niin aika pitkälti makoilen vaan sohvalla ja laiskottelen. Parempihan tää näin on. Tulee varmaan koettua sekin, että herää lauantaina siihen, että paikat on jumissa, muttei krapulan takia. Jännää.

Mutta juu. Viikonloppuja!

torstai 14. elokuuta 2014

Siis nyt ei vaan irtoa mitään otsikkoa

Arvatkaas mitä tein tänään? Kun pääsin ylös sängystä, join lasin vettä ja otin yhden ripped hardcoren (tyhjään vatsaan, miiistake..) ja lähdin kymmenen kilsan rasvanpolttolenkille pyörällä!

Pari päivää sitten kävin myös hölkkäämässä ja jaksoin suunnilleen kolme kilsaa, mikä on musta tosi yllättävää, koska oon viimeks urheillu kunnolla varmaan jotain vuos sitten. Kävelin tosta matkasta tosin parikymmentä metriä, kun piti säätää Spotifyn kanssa, mutta muuten hölkkäsin kokoajan.

Pakko myöntää, että etenkin siinä yöllä hölkätessä tää mun ahdistus/masennus/vitutus helpotti jollain tasolla ees hetkeksi. Paino vaan menemään ja kuunteli musiikkia. Muutenkin on jollain tasolla ollut ehkä vähän parempi olo, kun oon pystynyt edelleenkin syömään kohtalaisen terveellisesti. Ei mulla mikään hyvä olo ole, mutta on se silti jotain.

Niin ja miks mä sitten lähdin sinne 10km lenkille aamulla (klo 13...)?


Ostamaan jumppamattoa! Koitin yks päivä tehdä vatsalihaksia sellasen fleecepeiton päällä, eikä se oikeen toiminut. Nyt en voi käyttää enää sitäkään tekosyynä. Tällä hetkellä käytän tekosyynä sitä, että kävin jo suihkussa..

Toi matto makso 5.99e Tokmannilla, jos joku sellasen haluaa itelleenkin hakea. Muissa kaupoissa matot tuntu olevan paljon kalliimpia. Ja ohuempia.

Ton käsivarsisysteemin äiti toi mulle Glitteristä kun pyysin. Se oli alessa siellä 5e. En oo vielä testannut, mutta ihan hyvältä vaikuttaa. Siinä on kans avaimelle oma kolonsa ja reikä kuulokkeille.

Eipä mulla tällä erää muuta. Hyvät yöt teille jotka tän vielä tänään lukee!

keskiviikko 6. elokuuta 2014

69.3!!

Paremmin kuin pitkään aikaan!

Tässä kohtaa mulla ei ole vaan antaa oikein mitään vinkkiä, että miten tähän olen päässyt. Syynä on vaan yksinkertaisesti ahdistuneisuus. Melkeenpä koko kesä on ollut mulle ihan hirveän ahdistavaa aikaa, enkä oo jaksanut edes herkutella tai ahmia. Oon vaan syönyt sen verran, että pää ei satu ja ei heikota. Sinänsä aika masentavaa, että saadakseni sen kropan johon mä olen tyytyväinen, mun pitää ilmeisesti olla tällasessa mielentilassa.

Se paasto, josta viimeksi puhuin, lähti kyllä käyntiin, mutta tosi huonosti. Mulla oli silloin "ekana päivänä" henkisesti niin huono olla, etten saanu kurkusta alas mitään muuta kuin vettä, vaikka olin suunnitellut paaston ylipäänsä alkavan vasta seuraavana päivänä. Ja seuraavana päivänä oli sitten niin heikko olo, että vaikka joinkin sitä mun mehua ja söin myös pienen lusikallisen siirappia (kun ei hunajaa löytynyt), niin oli vaan pakko lopettaa.

Sen jälkeen oon kyllä pyrkinyt syömään terveellisesti ja onnistunutkin siinä ihan hyvin.

 

Kuvien laatu nyt näköjään on vähän mitä on, mutta tää ylläoleva on oikeesti mun yks uus lemppari. Oon tehnyt tätä nyt kaks kertaa ja ihan vaan omasta päästä, joten mitään tarkkaa reseptiä ei ole. Tässä siis on kesäkurpitsapastaa ja kastikkeessa kevytfetaa, herkkusieniä, tomaattia, valkosipulia, kidneypapuja ja dolmiokastiketta.


Oon myös pikkuhiljaa suostunut hyväksymään sen, että wokit on oikeesti ihan jees ruokaa. Välillähän söin aina vastaavia annoksia, mutta sitten päätin käyttää ne kalorit mielummin johonkin "oikeasti hyvään". Nyt kuitenkin taas vaihteeksi näin.


Mun kaveri halus eilen käydä Spice Icessa ja mä oon niin ylpeä, että otin tän frozen yogurtin mun perinteisen ison Twix&Mars -pyörremyrskyn sijaan. Harvemmin mä kyllä enää Spice Icessa käyn, koska ne hinnat on vaan jotain ihan älytöntä. Siis se iso (tai nykyään tais olla nimellä normaali) pyörremyrsky makso melkeen kuus euroa. Tää frozen yogurtkin oli 4.40e, mikä on kyllä ihan liikaa. Ostinpahan nyt kuitenkin ja oli toi sentään hyvää.

torstai 17. heinäkuuta 2014

Täällä taas

Lueskelin äsken mun blogiani taaksepäin ja tuntuu, että olin ihan eri ihminen noita vanhempia postauksia kirjottaessani. En ehkä muuten, mutta itsekurin ja muutenkin ruuasta ajattelemisen suhteen. Siis muistan, miten ihan tosissani söin krapulassakin ruisleipää ja vitutukseen ja ruuanhimoon tein jotain papuja? Haluaisin niin oppia siihen takasin.

Ajattelin aloittaa taas paaston, jospa se helpottais katkasemaan tän vähän turhan epäterveellisen ruokavalion. Viimeisestähän on aikaa jo vuosi ja nyt paino keikkuu taas siellä 70-73kg:ssa. Oon itseasiassa useamman kerran yrittänyt aloittaa paastoa, mutta oon vaan epäonnistunut. Mm. eilen ja edellispäivänä, sipsit ja mäkkiruoka vei. Eilen söin onneksi "vaan" vähän sipsiä ja marjapiirakkaa sekä ruisleipää. Saa nyt kelvata kevyeksi aloitukseksi, koska itse paaston alettua mun on paljon vaikeampi ratketa. Jos vaikka tänään vetelisin vielä hedelmiä ja vihanneksia, ajattelisin kuitenkin, että no voin mä vähän jotain muutakin syödä. Paastolla taas tiedostan sen, että mä en ihan oikeasti voi alkaa ahmimaan kesken kaiken, koska se voi olla jo haitallista ihan oikeasti.

Nyt on lisäksi aikalailla viimeiset sopivat hetket tähän kun oon vielä kesälomalla. Töissä paasto on niin paljon vaikeampi.

Yks harvoista terveellisistä asioista joita oon syönyt viimeaikoina, on muuten greippi.


Maistoin sitä tässä joku aika sitten ekaa kertaa ikinä googlailtuani taas sen terveysvaikutuksia ja se oli oikeasti aika hyvää. Tykkään kylläkin verigreipistä enemmän kuin tosta tavallisesta. Syön aika paljon niitä twister-mehujäitä ja greippi on jokseenkin hyvä korvike niille. Ei ne mehujäätkään toki mitään hirveän huonoja vaihtoehtoja ole, mutta tämä nyt taitaa vaan olla silti parempi.

Haluaisin ostaa sellasen greippilusikan, mutten löytä niitä mistään? Citymarket, prisma ja stockmann koluttu läpi. Stockalta löysin kyllä greippiveitsen, joka makso 30e. Vähän turhan paljon mun budjetilleni. Nyt syön näitä vaan lohkoina ja tässä alemassa kuvassa näkyy väärin ja oikein leikatut lohkot. Normigreippiä oli helppo syödä, mutta tota verigreippiä ei niinkään. Vahingossa mä ne taas noin leikkasin ja siks mä sen lusikan haluaisinkin, ettei tarttis temppuilla ton syömisen kanssa.


Nojoo mutta, katsotaan josko tämä paasto tästä lähtisi tänään käyntiin. Mehu on ainakin odotellu kaapissa jo parisen päivää. Tai ehkä yritän vielä tänään syödä kevyemmin ja aloittaa vasta huomenna. Saa nähdä.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Insomnia

Mulla on mennyt taas aika huonosti. Ei edelleenkään niinkään syömisten suhteen, vaan ihan vaan muuten. Jaksaminen on jossain hyvinkin kaukana ja ahdistus taas aika kohtuuttoman läsnä. Päätin nyt kuitenkin ottaa taas vaihteeksi itseäni niskasta kiinni ja tulla kirjottelemaan, kun en saa unta. 

Musta aina tuntuu, että postauksen alottaminen ja kirjottaminen on ihan hirveä urakka. Tai omasta vapaasta tahdostanihan mä tätä teen (ja mielelläni teenkin), mutta mä olen vaan joissain asioissa niin perfetktionisti, että esimerkiksi juurikin näissä postauksissa mikään ei tunnu kelpaavaan ja luen näitä läpi uudelleen ja uudelleen, enkä vaan meinaa saada mitään julkaistuksi. Asiat itsessään tulee näihin yleensä ihan luonnostaan mutta mietinkin ehkä enemmän esimerkiksi mahdollisia kirjotusvirheitä ja sitä, että kiinnostaako ketään tällanen oikeasti (niin kuin oon jo aiemmin sanonutkin). Ei mun pitäis miettiä sellasta, koska en mä kirjota tätä ketään miellyttääkseni vaan kirjotan niiden luettavaksi, joita mun kirjotukset ja kokemukset sattuu kiinnostamaan; just sellasina kuin ne on.

Mä oon oikeasti ihan hirveä ylianalysoija kaiken suhteen, vaikkakin hyvin ristiriitasesti koen olevani samaan aikaan tietyllä tavalla todella huoleton.


   Mun minimuki...

Juon teetä useimmiten pillillä koska kuvittelen, ettei se sillon värjäis hampaita samalla tavalla. Tottakai se silti osuu hampaisiin aina jonkun verran, mutta kuitenkin.

Vähän aikaa sitten muistin yhden kirjan, josta joskus motivoiduin todella paljon. Kirjan nimi oli "Miksi ranskattaret eivät liho?". Luin sen monta vuotta sitten ja nyt yhtäkkiä muistin, että päätin silloin, että mun täytyy joskus kokeilla siinä esiteltyä "taikapurjokeittoa". Mähän sitten menin seuraavana päivänä ja ostin purjoa ja tota noin..


 ... hyyyyyyyh. En nyt laittanut kuvaa siitä valmiista keitosta, koska se oli niin säälittävän näkönen. Perusidea oli siis se, että keitellään niitä purjon paloja vedessä ja siitä otetaan liemi talteen, jota sitten syödään pitkin päivää. Purjo tollasenaan tuoksu ihanan sipuliselta, mutta keittoa (lientä) en vaan pystynyt syömään, kun se maistu niin kamalalta.

 

Oon yrittänyt vähän lenkkeillä, mutta ei se vaan ihan oikeasti taida olla mun juttu. Pyörällä olen kuitenkin onneksi liikkunut ihan kohtalaisesti. 

 

Ollaan syöty mun poikaystävän kanssa ihan älyttömästi uusia perunoita. Ne vaan on niin uskomattoman hyviä, vaikka tähän mennessä ollaankin syöty vasta ruotsalaisia.

Toinen asia mihin oon ihan hurahtanut uudelleen, on noi lehtileivät. Söin niitä joskus vuosia sitten ja jotenkin unohdin niiden olemassaolon aika täysin. Enpä tiedä mistä mulle tuli mieleen niitä ostaa, mutta kohta oon syönyt ekan boksin loppuun. Yhdessä siivussa on 17kcal ja siihen voi sitten latoa päälliset. Mulla vaan on vähän se ongelma, että harvemmin käytän mitään päällisiä (paitsi yleensä tuorejuustoa), vaan kaipaan just nimenomaan sitä leipää. Tää kuitenkin ajaa ihan hyvin senkin asian.

Tykkään korvata mun aterioissa lihat mm. mozzarellalla, mutta mua ärsyttää, kun en löydä Citymarketista mitään kevytmozzarelloja. Yhdessä vaiheessa siellä oli yksi kevytvaihtoehto, mutta se oli ihan älyttömän kuivaa. Käyn siis erikseen S-marketissa ostamassa Xtran 8,5% mozzarellaa, koska en huomaa siinä oikeasti mitään muuta eroa rasvasempaan versioon kuin kalorimäärän.


Käytiin mun siskon kanssa lenkillä ja mä laitoin päälle tommoset fleece-vuoriset housut ja hupparin, koska katoin ikkunasta, että ulkona näyttäis olevan aika kylmä. Siskolla taas oli päällä vaan toppi ja caprit ja ulkonahan oli kuin olikin ihan älyttömän kuuma. Kirosin vähän itsekseni, mutta loppureissusta mun asuvalinta olikin parempi. Oltiin menossa käymään nopeasti yhdessä ostoskeskuksessa kun sisko halus oikasta sen vieressä olevan metsän läpi. Se metsä oli aika pikkunen, mutta me tarvottiin siellä varmaan tunti kaikkien risujen ja nokkosten keskellä, kun vähän eksyttiin. Sisko oli sen oikotien jälkeen nilkat verillä ja mä tyytyväisenä mun fleecehousuissani.

 

Yks päivä tutkin kaupassa noita leipäjuustopakkauksia ja totesin, että se kevytversio vaikutti ihan hyvältä. Seuraavalla kerralla päätinkin ostaa sitä sen tarkemmin katsomatta ja vasta kotona rupesin ihmettelemään, että mitäs helvettiä. Pakkausvaihtoehdot oli vaaleansinisävyinen ja kirkkaanpunasävyinen, ja oletin tietty, että se punanen oli se perus ja vaaleansininen kevyt. Eihän se niin kuitenkaan mennyt, vaan sininen oli vähälaktoosinen (joka on sekin tietysti ihan ymmärrettävää) ja punainen kevyt. Eihän sillä nyt loppupeleissä mitään väliä ole, mutta koska ikinä mikään kevyttuote on ollut kirkkaanpunainen? :D Oon vieläkin ihan hämilläni siitä.

Mites muuten, syöttekö te selleriä? Luin vähän aikaa sitten sen lukemattomista terveysvaikutuksista (joista löytyy tietoa esim. täältä, vaikkakin ilmeisesti esimerkiksi noi negatiiviset kalorit eivät pidä paikkaansa) ja päätin ostaa sitä(kin).


Mun mielestä se ei edes ollut niin pahaa, kuin mitä netin kauhukertomukset antoivat ymmärtää. Eipä se mitään hyvääkään ollut, mutta ajattelin yrittää ujuttaa sellerin mun ruokavalioon edes pieninä määrinä. Saa nyt nähdä.

maanantai 19. toukokuuta 2014

69.9!

Kuudenkympin puolella mennään taas. Viimeksi kun kävin vaa'alla, näytti se tasan 70kg, eikä se pahemmin hetkauttanut, vaikkakin tuntui toki kivalta. Nyt vaa'an näyttäessä 100g vähemmän olenkin yhtäkkiä hyvinkin ylpeä itsestäni. Tiedän, että paino voi heitellä ihan päivittäin hyvinkin paljon, mutta silti. Jotain mä oon tehnyt oikein, kun oon saanut 5.1kg pudotettua.

Mahduin tänään mun farkkuihin, joita en ole käyttänt pitkään aikaan. Mulla on oikeastaan kahden kokosia farkkuja: osa niiltä ajoilta, kun painoin ehkä noin 55-58kg ja osa sellasia, joita käytin siinä 64-68kg kieppeillä. Nämä housut, jotka tänään sain päälleni, olivat tuumakokoa 29. Toivon, että pääsen joskus vielä käyttämään niitä mun pienempiä farkkujani. Pääasia kuitenkin, että voin käyttää edes näitä isompia.Tässä viime aikoina oon käyttänyt lähinnä sukkahousuja ja Bikbokin Super stretch -farkkuja, koska olen koko ajan ajatellut, että laihdun kuitenkin ja ostan vasta sitten lisää housuja.


Otin tänään vähän mittoja itsestäni ja ajattelin kirjottaa ne tänne. Mitat on otettu aina leveimmästä kohdasta.

Reisi: 62cm
Pohje: 41cm
Peppu: 104cm
Maha: 92cm
Vyötärö: 75cm
Rinnan alta: 78cm
Rinnan päältä: 93cm

Olin viikonloppuna äitin luona siskon kanssa ja kun sisko teki itelleen fetasalaattia, pyysin tekemään mullekin. Kun sitten sain mun annokseni, näytti se tältä:


Sisko selvästi tietää, että mä ihan vaan pikkusen tykkään juustosta. Itellään sillä oli ehkä 1/4 tästä määrästä, mutta en mä valita. Tää oli vieläpä mun lempparifetaa: Apetinan creamy blockia. Söisin tätä aina, mutta Pirkka 3%:ssa on niin paljon vähemmän kaloreita, että sillä mennään.

Mitä mieltä te muuten olette näistä ruokakuvista? Tämähän ei ole ruokablogi, mutta mä ainakin itse tykkään nähdä, millasilla ruoilla muut laihtuu ja mun mielestä nää tuo ihan kivaa "täytettä" näihin postauksiin, jos ei ole muita kuvia laittaa.

P.s. Te jotka syötte kaupan (kevyitä) valmiskeittoja, mitä keittoja syötte? Mä söin ennen aina Keldan metsäsienikeittoa, mutta en oo löytänyt sitä enää kaupoista. Nyt ostin Knorrin metsäsienikeiton, jota en ole vielä maistanut. Haluaisin kuulla teiltä suosituksia, jotta vähän tietäisin mitä lähtisin testaamaan tämän lisäksi. Oikeastaan kaikki kasviskeitot käy, ei pelkästään sienikeitot.

torstai 15. toukokuuta 2014

Thursday

Huomasin tänään täällä blogissani kommentin, että oon taas kadonnut jonnekin. Niinhän se vähän tuppaa menemään. Mä en oikein osaa kirjotella muuta kuin silloin, kun jotain edistystä tai suurta takapakkia on ilmennyt tai silloin, kun on oikeasti jotain muuta asiaa.
 
Ostin tossa joku aika sitten kahvakuulan ja meinasin kirjottaa siitä ja otin ihan kuviakin. Sitten rupesin taas miettimään, että ketä oikeasti kiinnostaa. Ja nyt kun mietin uudelleen, niin oishan se ollut ehkä kiva siitä kirjottaa eikä olla vaan hiljaa.

Tässäpä nyt sitten kuvaa mun uudesta hankinnastani, joka on totta puhuen jäänyt aika vähäiselle huomiolle (mietin pitkään, että onko toi edes suomea, mutta koska googlen mukaan on, niin menkööt nyt sitten). Anyways, suurin treeni mitä tolla oon tehnyt on se, kun nostin sen paketista tuolin alle pois jaloista pyörimästä. Pitäis ihan oikeasti ryhdistäytyä tän urheilun suhteen. Mä oon tosin ollut nyt vähän heikossa hapessa oksentelua myöten, joten menkööt nyt vaikka sitten sen piikkiin.

Mutta tosiaan, se kuva:


Kyllä nyt on hiieno.

Urheilusta puheenollen, pyöräilin eilen pitkästä aikaa; päälle kymmenen kilsaa, josta puolet ihan hirveessä vastatuulessa. Oli vielä pakko vähän leijua, kun eräs mut ohittanut mies ei jaksanutkaan polkea yhtä mäkeä ylös, ja mä sitten puolkuolleena näytin, että minäpä jaksan. Not the best idea. Sen jälkeen oli pakko pysähtyä vähän matkan päähän "coolisti tekstailemaan", eli tekemään pientä hentoista välikuolemaa.

Voi niitä aikoja, kun jaksoin juosta putkeen melkeenpä tunnin. Haluaisin taas jaksaa treenata kunnolla, mutta kun mä olen vaan niin uskomattoman laiska. En tiedä mikä aivopieru se oli kun mä joskus täälläkin sanoin, että oon ehkä hiljalleen alkanut löytämään sen paljon hypetetyn liikunnan ilon. Kyllä se urheilu sillonkin oli aikalailla pakkopullaa, ennemminkin mä vaan totuin siihen. 

Ehkä se oli vähän vastaava aivopieru kuin tämä:


Teki vähän mieli kananmunaa, joten keitin ja söin sitten koko kennollisen valkuaiset. Hyi hitto kun meinaa tulla ylös nyt jo pelkästä ajatuksestakin. Noi mustapippurit vielä pahensi asiaa, kun kokoajan sai miettiä, että olikohan toi kuorenpala vai pippuri jota just purasin. Nojoo, tätä ei enää ikinä.

Juttailu ei ehkä kuvasta päätellenkään oo ihan sellaisenaan onnistunut, muttei se tarkota, että oisin ratkennut taas mättämään roskaruokaa. Toki tässä välissä oli esimerkiksi vappu ja kaverin synttärit, joten alkoholia meni ja hiilareita tuli tankattua, mutta pakkohan sitä on laihduttamisen ohella elääkkin. Äitienpäivänä onnistuin onneksi syömään aika fiksusti. Yleensä äitin luona mätän kaikki kaapit tyhjäksi, mutta tällä kertaa ruoka koostui pääasiassa grillatuista kasviksista, salaatista ja uusista perunoista. Ja vähän sipseistä ja juustoista ja voista ja vaaleesta leivästä.. Shh.

Vaaka näytti äsken lukemaa 70.5kg. Alkupainosta on siis lähtenyt jo 4.5kg.

Totesin, että Jutan tarkat ohjeet eivät olleetkaan mulle se sopivin vaihtoehto, vaikka kyllä nekin ruuat tavallaan olis uponneet. Paremmaksi tavaksi olen todennut sen, että omaksuin GFG:stä ne ruoka-aineet, joita saan syödä, ja pyrin tekemään niistä omia variaatioitani (vaikka toki siis GFG:ssäkin voi keksiä vaikka mitä erilaisia annoksia, kunhan tekee sen dieetin ohjeiden mukaisesti).  

Kurkkua, salaattia, kirsikkatomaatteja ja pirkka 3% fetaa.

GFG:stä mulle jäi päälle ruokien punnitseminen. Laskin tästä salaatista tarkat kalorit, ja niitä oli 143! Siis 143, se ei oo yhtään mitään ja tällä on helppo huijata itseään, että tulipa taas syötyä iso lautasellinen ruokaa, ja vielä juustoakin. Söin tosta vieläpä jonkun verran ennen kuvan ottamista, joten annos oli todellisuudessa hiukan isompi.

Tällä hetkellä kurkusta alas menee siis mm. maitorahkaa, runsaasti kasviksia, kananmunan valkuaisia (ei enää niin runsaasti), kevytfetaa, raejuustoa ja tummaa pastaa. Tai no ei nyt tällä hetkellä, mutta you know. Nykyään. Kaurapuuro ja vehnäleseet vähän jäivät taka-alalle, mutta yritän kompensoida niitä syömällä ruisleipää, vaikkei se GFG:hen kuulunutkaan. 

Dieetistä pyörii kyllä netissä niin miljoona eri versiota, etten tiedä mikä niistä on se ihan "oikea" taikka paras. Joissain suolan käyttäminen on kielletty, joissain sitä taas suositellaan käyttämään. Joissain perunaa on päivällisellä 40g, joissain 170g. Ja välillä olen törmännyt ohjeisiin, joiden mukaan hiilarit voi korvata real-leivällä. Eihän se dieetti noista mihinkään varmaan kaadu, mutta vähän harmi silti, että versioita on niin monia, ettei tiedä mitä noudattaa.


Pakko vielä näyttää, miten terveellisiä tortilloja tehtiin yks päivä poikaystävän kanssa. Yleensäkin käytetään täysjyväpohjia, mutta kustaan homma lisäämällä vähän juustoraasteita, pari pakettia mozzarellaa, koskenlaskijaa, rasvaisinta fetaa jne. Ja kaikkia tietysti samaan aikaan.

Tässä mulla oli täysjyväpohja, salaattia, kurkkua, 3% fetaa, rasvatonta raejuustoa, avokadoa, tomaatteja ja maustamattomaan jogurttiin tehtyä dippiä. 

Lähetän yleensä nämä blogiin tulevat kuvat poikaystävälle kännykällä facebookiin, jotta saan ne tallennettua sieltä koneelle ilman mitään johtovirityksiä. Äsken tein taas niin ja poikaystävältä tuli perään kysymys, että tehtäiskö taas tortilloja, kun tuli niin hirveä himo. Kohta siis kauppaan, nam.

Tajusin just, että puhuin itteni pussiin tossa ekassa kappaleessa kun sanoin, etten osaa kirjottaa, ellei ole jotain oikeeta asiaa. Tää on ehkä mun ensimmäinen postaus josta käy ilmi, kuinka puhelias oon oikeassa elämässä ja miten mun ajatukset sinkoilee paikasta toiseen. No, onpahan kerrankin jotain luettavaa.

perjantai 25. huhtikuuta 2014

GFG - neljäs päivä

 Rikoin tänään sitä sääntöä, ettei vaa'alla sais käydä kuin kerran viikossa. Ja onneks rikoin, sain meinaan aika kohtalaisesti lisämotivaatiota.


 Nesteitähän nämä kai vaan on, mutta silti. -2.9kg kolmessa päivässä tuntuu aika kivalta.



Tänään uskalsin jo ottaa kuvia mun kropastani, koska turvotus on vähän laskenut. Yritin epätoivosesti ottaa kuvaa selkäpuoleltakin kännykällä, mutta eihän siitä mitään tullut.




En oo vielä syönyt mitään kiellettyä näiden neljän päivän aikana. Poikaystävä teki äsken tossa vieressä pizzaa, enkä siltikään ratkennut edes maistamaan, vaan söin sen sijaan maitorahkaa ja mustikoita. Hyvä mä.

torstai 24. huhtikuuta 2014

GFG - kolmas päivä

 Viimeaikaiset syöpöttelyt huomioonottaen oon superylpeä itestäni, kun oon selvinnyt "jo" kolmanteen päivään retkahtamatta. Mä tarvitsen yleensä aina sen viikon tai pari terveellistä syömistä, ennen kuin kynnys ratkeamiseen kasvaa. Tällä kertaa kuitenkin näin!

Oon huomannu tässä pari hankalaa juttua, jotka kylläkin oikeastaan liittyy mun kasvissyöntiin. Ensinnäkin sen, että luin netistä, ettei tofu oikein käykään tähän dieettiin. Linssit ja Hälsans Kökin tuotteet ilmeisesti sopii, mutta silloin pitäisi jättää pasta pois. Kaksi kananmuna per ateria sopii myös (jos toisen keltuaisen jättää pois..), mutta eihän niitäkään päivittäin saa syödä. Pitää siis vähän soveltaa.

Toinen juttu on se, ettei päivälliseen kuulu raejuustoa. Oon joutunut sitä kuitenkin lisäämään, koska etenkään toi tofu ei uppoa ilman.

Ajattelin tässä postauksessa näyttää teille, miltä näyttää mun päivän ruuat:


Kaurapuuroa veteen tehtynä (45g kaurahiutaleita) ja 100g pakastevadelmia. Mulla oli raejuustot ensin tossa vieressä erikseen, mutta sotkin ne sittenkin myöhemmin tonne sekaan. Sitä siis vielä 100g. Luin jostain, että 25g raejuustoa on noin ruokalusikallinen ja oon mittaillut sen mukaan. 

Kotona mulla on keittiövaaka, mutta en jaksa raahata sitä poikaystävän luo, joten jotkut ruuat joudun arvioimaan suurpiirteisesti. Kuitenkin esimerkiksi 45g kaurahiutaleita on vähän reilu desi ja 100g vadelmia taas on puolet 200g pussista, eli on ne aika helppo arvioida ilman vaakaakin.


100g tofua, 200g kukkakaalia & parsakaalia ja mun kohtalaisen runsas ruokalusikallinen raejuustoa.


250g maitorahkaa (Ehrmann) ja 100g pakastevadelmia


Noin 50g tofua ja yhden kananmunan munakas, epämääräsiä vihanneksia 200g, täysjyväpastaa 40g ja sitten se syntinen raejuusto. 


250g maitorahkaa (Ehrmann), 100g pakastevadelmia, 10g vehnäleseitä. Olin mittaavani, että 10g vehnäleseitä on puolisen desiä, joten oon syönyt sen mukaan.

Poikaystävä maisto tota ja meinas oksentaa noista vehnäleseistä. Luin myös netistä, että monelle muullekin ne on tämän dieetin kamalin osa. Mun mielestä ne taas on ihania.

Tässä vielä yksi vinkki, jonka opin eilen iltapalaa syödessäni:


Jos valitsette maitorahkan ja mehukeiton, älkää ihan välttämättä sekottako sitä kaikkea mehukeittoa sinne rahkan sekaan, ellette halua juoda iltapalaanne. Mä osin söin tota mittalusikalla (koska meni hermot tavallisen lusikan kanssa ryystämiseen) ja osin vaan join tosta reunalta. Tietty joskus voi tätäkin tietoa hyödyntää ja tehdä ns. smoothien iltapalaksi.

Kaiken kaikkiaan tämä dieetti vaikuttaa näillä näkymin kohtuullisen helpolta ja sopivalta mulle. Onko teillä kokemuksia GFG:stä?

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Testissä: Go fat go

Kävin äsken vaa'alla. Tasan 75kg. 75kg. Ei jumalauta. Mun ei pitänyt enää ikinä päästää itteäni edes 74 kiloon ja nyt oon mennyt senkin yli. Oon siis taas alotuspisteessä.Viime vuonnahan painoin jo välillä 63kg, miksen voinut pitää sitä yllä? Miks epäterveellinen ruoka on vaan niin jumalaisen hyvää? Pakko mun on tähän joku tasapaino saada, ei tällanen jojoilu tee hyvää kellekään.

Oon ollut muutenkin aika surkein fiiliksin tässä viime aikoina ja tämä kyllä osu ja uppos. Ei oo ollut oikeen fiilistä kirjotella mitään, mutta nyt päätin, että ois varmaan aika palailla tänne. 

Tänään alotin siskon vinkistä Jutta Gustafsbergin Go fat go -dieetin. Musta tuntuu, että tää on aika täydellisen sopiva mulle, vaikka esimerkiksi maitorahka ei nyt erityisen hyvin uppoa. Tässä kun on etukäteen määritelty kaikki, mitä minäkin päivänä pitää ja saa syödä. 

Monet mun laihdutusyritykseni ovat tyssänneet siihen, että en oo osannut vetää rajaa siihen, mitä on sallittua syödä ja paljonko. Oon syönyt välillä ihan liian pieniä määriä, kun en oo uskaltanut vetää kuin esimerkiksi ruisleipää ja kasviksia. Välillä taas syön ihan liikaa, kun uskottelen itselleni, että esimerkiksi ranskalaiset ja hamppari on ihan ok, kun siinä sämpylässä on kuitenkin pari siementä ja vieressä salaattia.

Tässä dieetissä juodaan minimissään kolme litraa vettä, ei käytetä suolaa tai sokeria ja syödään tämän ohjeen mukaan:

Aamiainen
Kaurahiutaleita 45 grammaa, rasvatonta raejuustoa 100 grammaa, sokeroimatonta mehukeittoa 150 grammaa tai 100 grammaa pakastemarjoja. (Fast Omega3 -tabletteja 2kpl.)
Lounas
100 grammaa joko kanaa, vähärasvaista naudanlihaa tai kalaa, 25 grammaa rasvatonta raejuustoa tai 50 grammaa kananmunanvalkuaista, 200 grammaa vihanneksia ja 10 grammaa oliiviöljyä.
Välipala
250 grammaa maitorahkaa ja 100 grammaa pakastemarjoja. Vaihtoehtoisesti Pro-Fx lo-carp bar -patukka tai 40 grammaa Fast Dietmix -jauhetta sekoitettuna veteen.
 Päivällinen
100 grammaa joko kanaa, vähärasvaista naudanlihaa tai kalaa. Lisäksi 40 grammaa riisiä, pastaa tai perunaa sekä 200 grammaa vihanneksia.
Iltapala
250 grammaa (purkki) maitorahkaa tai 150 grammaa rasvatonta raejuustoa. 150 grammaa sokeroimatonta mehukeittoa tai 100 grammaa pakastemarjoja. Lisäksi 10 grammaa vehnäleseitä (ja 2kpl Fast Omega3 -tabletteja).

Itse aion korvata kanan/lihan/kalan tofulla. Kai se alkaa jossain vaiheessa tökkimään, mutten oo vielä keksinyt, mitä söisin sen sijaan. Ehkä papuja?

Mä en halua just nyt lisätä kuvaa kroppani nykytilanteesta. Näytän sellasen kuitenkin viimeistään sitten joskus noin kuukauden päästä ennen/jälkeen -kuvien muodossa. Ja kyllähän täällä sitä ennenkin varmaan vilahtelee kroppakuvia. Ei vaan tänään.

Tulipas tästä masentava postaus. Ehkä seuraava on taas vähän ilosempi, mikäli dieetti lähtee toivotulla tavalla käyntiin ja fiilis muutenkin tästä lähtis parempaan päin. Joka tapauksessa hyvää tiistaita teille kaikille!

perjantai 31. tammikuuta 2014

It's pizza time!

Tein tänään pitkästä aikaa karppipizzaa ja ajattelin jakaa reseptin teillekin. En muuten pahemmin seuraile ruokien hiilareita, mutta koitan vältellä turhia valkosia viljoja. Syön siis leipäni, pastani, tortillani yms. yleensä täysjyväversioina.

Tänäänkin oli tarkoitus tehdä täysjyväpohja, mutta päädyinkin tähän täysin viljattomaan versioon. 

Pohjan ainesosat ovat yksinkertaisesti kananmuna ja suola.

Ensin vatkataan kananmunien valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sitten lisätään vähän suolaa ja sekoitetaan varovasti keltuaiset mukaan ja that's it. Tämä vaahtomainen taikina levitetään leivinpaperille, ja laitetaan 200°C uuniin noin 10-15 minuutiksi.

Mä käytin tähän viisi munaa, mutta taikinaa tuli varmaan puolet liikaa. Fiksuin määrä olis kaiken järjen mukaan kolme munaa.

 

Tässä välissä leikkelin täytteet ja haistelin vähän epäileväisenä uunista tulevaa kakkupohjan tuoksua. 

Ja lässähtäneeltä kakkupohjaltahan se näyttikin:

 

Täytin kuitenkin tuon lätyskän ja pistin vielä vajaaksi vartiksi uuniin.

 

Ja kyllähän se ihan pizzasta meni! Pohja ei maistunut kananmunalta, eikä kyllä oikeastaan miltään muultakaan. Se ei ollut yhtä rapeaa kuin normaali pizzapohja, mutta ihan varmasti tuun tekemään tällä reseptillä pizzoja jatkossakin.

maanantai 27. tammikuuta 2014

Monday

Mistä näitä lukijoita oikein tulee, vaikka mä oon ollut viime aikoina näin laiska kirjottelemaan? Ihan mahtavaa joka tapauksessa! Ja motivoivaa; helpompi ottaa itseään niskasta kiinni ja päivitellä useammin kuulumisia, kun tietää että joku oikeasti lukee näitä.

Mulla on vähän kestänyt niiden kroppakuvien kanssa, kun mun piti ne luonnonvalossa ottaa, enkä mä tietenkään ole ollut sellasiin aikoihin hereillä. Muita, jotka nukkuu pitkälle iltapäivään ja joutuu pistämään herätyksen jos täytyy olla ylhäällä vaikka klo 15:00? Välillä tuntuu, että päivät menee ihan hukkaan, mutta toisaalta inhoan olla hereillä aikaisin.

Ainoa valosalla otettu kuva, joka mulla on teille tarjota, on tämä:



Funlight-mehujäätä! Ihan elintärkee kuva.

No mutta oikeesti, toi on tosi simppeli (ja kaloriton) syötävä silloin, kun jotain tarttis saada, muttei ole sen kummemmin nälkä. Mun mielestä vähemmän masentavaa tässä muodossa, kuin ihan pelkkänä mehuna.

Ja tässä viimeinkin aika olematon yölampun valossa otettu kuva nykytilanteesta:



Aikalailla samalta näyttää edelleen kuin aiemminkin.

Haluan tähän väliin kommentoida yhtä saamaani kommenttia ihan täällä julkisesti.

 "Oon seurannut sun blogia jo pitkään, mutta en vissiin riittävän aktiivisesti kun on jäänyt pari asiaa huomaamatta. Oon aina ajatellut että oletpa sä ihanan kauniissa, timmissä ja hyvässä kunnossa (ulkonäön perusteella). Nyt kun aloin paremmin seurailemaan jotenkin ihan järkytyin siitä että haluat laihtua. Ja profiilitekstissä lukee että olet "ennen lievästi ylipainonen". Kaikissa blogin kuvissa näytät mielestäni kaikkea muuta kuin lähelläkään ylipainoa huitelevalta ihmiseltä! Jos olisin sinä en todellakaan laihduttaisi enää! Näytät oikeastaan siltä että sinulla on suhteellisen pieni rasvaprosentti ja paino tulee pitkälti lihaksista!"

Noh. Mulla ei oikeasti ensinnäkään oo oikeastaan minkäänlaisia lihaksia. Ainoa mitä jaksan tehdä vähänkään isommilla painoilla, on jalkaprässi. En jaksa punnertaa enkä oo koskaan jaksanut vetää yhtäkään leukaa. Vatsalihakset on ihan kohtalaiset, muttei mitenkään näkyvät tai tuntuvat. Tosi vaikea selittää näin. Ehkä se kertoo jotain, että mun poikaystäväkin vähän naureskeli kun luki ton kommentin. Ei siis mitenkään pahalla kirjottajaa kohtaan missään nimessä, vaan ihan vaan siksi, että mä oon aikalailla timmin vastakohta.

Toisekseen, mä tosiaankin olin ainakin BMI:n mukaan lievästi ylipainoinen. Mun normaalipainon yläraja on muistaakseni noin 69kg ja enimmilläni painoin sen 74kg. Eihän se montaa kiloa ole, mutta tarpeeksi ylittämään sen rajan. En oo pitänyt itseäni missään vaiheessa mitenkään erityisen isona tai lihavana. Toi "ennen lievästi ylipainoinen" kuvasti vaan mun mielestä hyvin mun lähtötilannettani.

En oikein saanut otettua tarpeeksi hyvää kuvaa, kun toisella kädellä piti pitää kännykkää, mutta kuitenkin, ei se ihan timmein masu:


Nojuu, hyvää alkuviikkoa kaikille!

lauantai 18. tammikuuta 2014

They see me rollin'

Kauheeta mikä morkkis on taas siitä, etten oo kirjotellut mitään. Täällä kuitenkin sujuu kaikki hyvin!

Oon saanut aika hyvin kiinni taas terveellisistä elämäntavoista. Suurilta osin tämä johtuu mun ja mun poikaystäväni vedosta / kilpailusta: me laihdutetaan helmikuun loppuun ja kisataan, kummalta putoaa paino prosentuaalisesti enemmän. Mä ajattelin hoitaa laihdutuksen terveellisesti, poikaystävän suunnitelma taas on syödä niin vähän kuin mahdollista. Oon koittanut selittää sille, ettei se sillä laihdu ja ratkeaa vaan ahmimaan, mutta oppikoot kantapään kautta.
 
Kukkakaalia, parsakaalia, tofua, raejuustoa
 Jonkun korvaan tällanen kisailu kuulostaa ehkä kohtalaisen tyhmältä ja siltä, että maaliskuun alussa kaikki räjähtää taas käsiin. Meillä on kuitenkin kummallakin jonkin verran pudotettavaa ja yksinään laihduttamisesta (/terveellisistä elämäntavoista) ei tule mitään jos toinen vetelee vieressä roskaruokaa. Mun suunnitelmana ainakin on jatkaa tällä linjalla myös helmikuun jälkeen. Tästä vaan on helppoa lähteä taas liikkeelle.
 
Wokkia, tofua, raejuustoa, ruisleipä sulatejuustolla ja kurkulla
 Ekana kisapäivänä käytiin vaa'alla ja mun paino alkoi taas seiskalla.. tasan 71kg. Tosta on nyt vasta reilu viikko aikaa, joten suunnilleen samoissa lukemissa mennään edelleen.

Sipulimunakasta, raejuustoa, herkkusieniä, kesäkurpitsaa ja salaattia
Päärynää, viinirypäleitä ja vaniljaskyriä
Kurkkua, cantaloupemelonia, päärynää, halloumia, cashewpähkinöitä, viinirypäleitä, salaattia

Tulipa paljon näitä ruokakuvia. No, parempi kai näin kuin postaus ilman kuvia.

Mulla on nyt pari vapaapäivää, joten koitan ehtiä ottamaan kuvia luonnonvalossa siitä, miltä mun kroppa näyttää tällä hetkellä. Viikonloppuja!