Ne vähän erilaiset tortillat ja hampparit

Nyt kävi oikeen kätevästi taas. Eilen huomasin, että myös mun puhelin osoittelee aika kohtalaisia hajoamisen merkkejä. Tottakai samaan aikaan sen läppärin kanssa. En oo vielä vienyt tota puhelinta huoltoon, eikä siitä läppäristä ole vieläkään kuulunut mitään. No onneks voin käyttää poikaystävän konetta. Vaikka kohta varmaan onnistun tämänkin rikkomaan.

No mutta. Ajattelin näyttää, mitä me ollaan syöty eilen ja tänään. Ja nimenomaan me; jopa mun poikaystävä on suostunut syömään mun kokeilevan keittiön tuotoksia.

Ensimmäisenä tortillat ilman niitä tortillalättyjä. Tiedän, että monet käärii tortillansa salaattiin/kaaliin, mutta jotenkin se ei vaan tunnu mun vaihtoehdolta. Päätinpä siis testata riisipaperitortilloja! Nämä riisipaperit kun saa melkeen samanlaisessa pakkauksessakin kuin ne oikeat lätyt, haha.

Ja tietysti se, että laskin näistä eilen kalorit. Yksi riisipaperi sisälsi muistaakseni noin 38kcal, kun taas esimerkiksi Pirkan täysjyvälätyssä kalorimäärä pyöri jossain 150-160kcal kieppeillä. Ei se sitten niin iso juttu ole, jos syö vaan yhden, mutta itse usein syön neljä tortillaa ja silloinhan se jo vaikuttaakin. Eli:

Riisipaperitortillat

Riisipaperi on siis tollanen muovilta tuntuva läpyskä, joka ei todellakaan vaikuta ensisilmäyksellä ruualta. Paketissa niitä käsketään ensin liottamaan vedessä, jonka jälkeen paperi pitäis laskea pyyhkeelle ja sitten vasta ruveta valmistamaan siitä ruokaa. Mä testasin sitä tapaa, mutta vedessä kostutettua riisipaperia oli vähän turhan hankala käsitellä. Totesin, että kun vaan heittää ton kovan läpyskän lautaselle ja levittää siihen dipin, tulee siitä just sopiva tähän tortillatarkoitukseen.

Riisipaperi alkaa muuten tuntumaan tosi tyhmältä sanalta tässä kohtaa.

Sitten vaan normaalisti muut täytteet päälle ja kääritään. 

Mun ekat kaks tortillaa onnistu tosi hyvin, eikä lautaselle pudonnut mitään. Kolmannen ja neljännen kanssa taisin vähän ahnehtia ja kiirehtiä, kun ne pysyi huonommin kasassa.

En tiedä, miten vajakilta mä vaikutan näiden mun tortillojeni kanssa, mutta aion kyllä jatkossakin tehdä näitä näin. Poikaystäväkin sano, että ei näissä oo mitään vikaa kunhan saa ne käärittyä kunnolla.

Ja sitten tämän päivän resepti, joka saattaa olla usemmallekin tuttu:

Bataattiburgerit

Näihin törmäsin ihan sattumalta jonkun instagramkuvan kautta. Rupesin googlettamaan, että ymmärsinkö nyt ihan oikein, että sämpylänä oikeasti toimi siinä kuvassa bataatti. Ja niinhän se just oli. Ja ihan pakkohan se oli testata. Tässä linkki (klik!) ymmärtääkseni alkuperäiseen reseptiin.

Pyöreästä pestystä bataatista siis leikataan noin sentin paksusia kiekkoja, lisätään vähän öljyä ja heitetään uuniin tai pannulle siksi aikaa, että saavat vähän väriä.

Tässä meidän vähän turhan paksuiksi jääneet bataatit ennen uunia:

Täytettiin nää ihan samoin kuin normaalit hampparit. Mä laitoin tomaattia, sipulia, salaattia, itsetehtyä dippiä, sokeroimatonta ketsuppia ja yhden vegepihvin per hamppari.

 Me oltiin molemmat ihan tosi epäileväisiä näiden suhteen, mutta yllätyttiin kumpikin ilosesti. Mä taisin näistä tykätä enemmän, mutta kyllä ne poikaystävällekin uppos. 

Nää näyttää nyt kyllä niin rassukoilta. :D Ehkä se maku on pääasia.

Oon aika innoissani, koska oon keksinyt aikalailla jokaselle mun rakastamalle ruualle vähän fiksumman version. Ehkä ranskalaisille en oo vielä keksinyt mitään erityisen hyvää vaihtoehtoa, mutta muuten joo. Tässä vielä linkit näihin mun aiempiin postauksiin, jos jonkun mielenkiinto heräsi:

Riisitön kukkakaalisushi

Shirataki nuudelit ja pasta

Kesäkurpitsa pastan korvikkeena

Karppipizza

Pikapäivitys

Nyt ollaan jännän äärellä. Yritän ensimmäistä kertaa tehdä postauksen kännykällä. Mun läppäri hajos ja on nyt huollossa. Se tyyppi tiskin takana vähän pelotteli, että sitä ei varmaan pysty korjaamaan vaan pitäis kai hankkia vakuutuksen kautta uusi. Ostin sen koneen sillon reilu puoltoista vuotta sitten kun alotin tän blogin ja se oli kalliskin vielä. Se oli kaikin tavoin just kiva läppäri eikä niitä samanlaisia enää saa. :( Noh, toivotaan että sen sais korjattua kuitenkin. 

Otettiin lauantaina musta kunnon kokovartalokuvat ja yritän nyt alkaa edes hiukan treenaamaan. Jos jaksais edes muutaman kerran viikossa tehdä lihaskuntoa, niin ehkä sekin vaikuttais johonkin. Tää sohva vaan on niin kiva sen kuntoilun rinnalla..

Sillon lauantaina illalla menin kyllä juhlimaan ja sunnuntaina vetelin vähän sipsiä ja hampparia sun muuta, joten turposin varmaan niistä kuvista vähän. Onnistuin kuitenkin heti maanantaina ryhdistäytymään. Lauantain aamupaino oli tasan 67kg, tänään 66.5kg. 

Ainiin haha. Kävelin eilen 8km! En jaksanut etsiä bussirahaa kun lähdin äitin luota kotiin, joten kävelin sitten tuolla jään ja loskan keskellä sen pari tuntia. Enkä edes kaatunut kertaakaan!

Koitan nyt vähän keskitellä tätä tekstiä ja saada tän sitten julkaistuksi. Huh huh, saas nähdä onnistunko. 

Hello, hello, hello

Noniin,  nyt mä oon sitten oikeesti ylittänyt itseni tän blogihiljasuuden suhteen. Viimisin postaus ollut näköjään elokuussa ja nyt tosiaan eletään jo seuraavaa vuotta.. Tänään aamulla vaan herätessäni mietin, että voiskin käydä kattomassa mitä mun blogille kuuluu. Ja mitä ihmettä, multa oli kadonnut lukijoita ehkä neljä? Ihan mahtavaa, että ootte pysyneet täällä.

Aika pian ton edellisen postauksen jälkeen mun paino vaan laski noin 64 kiloon. En oikeastaan tehnyt sen eteen mitään. Jonkin verran jaksoin alkuun urheilla, mutta lopulta vaan makoilin kotona. En siis oikeastaan kauheasti mitään syönytkään, joten siksihän se paino laski, mutta syynä syömättömyyteen oli enemmänkin henkinen paha olo kuin halu laihtua. Sillon mulla meni ihan tosi huonosti elämäntilanteen takia ja sen takia alunperin hiljeninkin täällä. Sitten se hiljasuus vaan venyi ja kirjottaminen jäi lopulta kokonaan. 

Nyt mun paino on aika hyvin jämähtänyt siihen 66kg kieppeille. Mä oon oikeastaan aika tyytyväinen mun kokoon nyt, mutta lihaksia ja kiinteyttä kaipailisin. Mun tavotepaino on alunperin ollut lähempänä kuuttakymmentä, mutta nyt oon ollut vaan ilonen siitä, että mahdun S-koon housuihin ja silti mulla on vielä muotoja ihan riittävästi.

Oon ajatellut hankkia taas salikortin. Toi mun lähisali vaan on niin älyttömän kallis mun budjetille, ettei se oikeastaan ole enää vaihtoehto. Sitten löytyis muutama sali tosta ehkä reilun 2km päästä, mutta itseni tuntien en usko, että jaksaisin niihin kävellä kovinkaan usein ton matkan takia. Kyllä mä siellä salilla jaksan sitten tehdä täysillä vaikka kuinka pitkään, mutta kun se sinne lähtö on aina se vaikein osuus, vaikka onhan toi kaks kilsaakin tosi pieni matka. Toi lähisali oli siitä hyvä, että oikeasti vaan käytännössä kävelin siihen tien yli ja treenasin ja tulin kotiin suihkuun ja sitten se oli hoidettu. No mutta, pitää katsoa. Ehkä jos saisin houkuteltua poikaystävän samalle salille, niin jaksais mennä sinne parin kilsan päähänkin..

Huhhuh, en ees tiedä mitä mä nyt tähän kirjottaisin. Ei mulla oo mitään kuviakaan just nyt laittaa. Lähinnä vaan halusin antaa pientä tilannepäivitystä ja kertoa, että hengissä ollaan. Ehkä mun pitäis vaan ruveta kirjottelemaan ihan omalla naamalla, niin vois kertoa vähän tarkemmin ihan kaikesta ja niitä kuviakin varmaan tulis otettua enemmän. Katsotaan sitäkin.

Nojoo, mutta nyt jatkan siivoomista. Kätevästi vaan jäin tänne sohvan pohjalle kirjottelemaan teemukin kanssa, vaikka pitäis ehtiä tekemään vielä kaikenlaista ennen kuin poikaystävä tulee töistä. Mutta eipä siinä, kivat torstait sinne kaikille!