Ne vähän erilaiset tortillat ja hampparit

Nyt kävi oikeen kätevästi taas. Eilen huomasin, että myös mun puhelin osoittelee aika kohtalaisia hajoamisen merkkejä. Tottakai samaan aikaan sen läppärin kanssa. En oo vielä vienyt tota puhelinta huoltoon, eikä siitä läppäristä ole vieläkään kuulunut mitään. No onneks voin käyttää poikaystävän konetta. Vaikka kohta varmaan onnistun tämänkin rikkomaan.

No mutta. Ajattelin näyttää, mitä me ollaan syöty eilen ja tänään. Ja nimenomaan me; jopa mun poikaystävä on suostunut syömään mun kokeilevan keittiön tuotoksia.

Ensimmäisenä tortillat ilman niitä tortillalättyjä. Tiedän, että monet käärii tortillansa salaattiin/kaaliin, mutta jotenkin se ei vaan tunnu mun vaihtoehdolta. Päätinpä siis testata riisipaperitortilloja! Nämä riisipaperit kun saa melkeen samanlaisessa pakkauksessakin kuin ne oikeat lätyt, haha.

Ja tietysti se, että laskin näistä eilen kalorit. Yksi riisipaperi sisälsi muistaakseni noin 38kcal, kun taas esimerkiksi Pirkan täysjyvälätyssä kalorimäärä pyöri jossain 150-160kcal kieppeillä. Ei se sitten niin iso juttu ole, jos syö vaan yhden, mutta itse usein syön neljä tortillaa ja silloinhan se jo vaikuttaakin. Eli:

Riisipaperitortillat

Riisipaperi on siis tollanen muovilta tuntuva läpyskä, joka ei todellakaan vaikuta ensisilmäyksellä ruualta. Paketissa niitä käsketään ensin liottamaan vedessä, jonka jälkeen paperi pitäis laskea pyyhkeelle ja sitten vasta ruveta valmistamaan siitä ruokaa. Mä testasin sitä tapaa, mutta vedessä kostutettua riisipaperia oli vähän turhan hankala käsitellä. Totesin, että kun vaan heittää ton kovan läpyskän lautaselle ja levittää siihen dipin, tulee siitä just sopiva tähän tortillatarkoitukseen.

Riisipaperi alkaa muuten tuntumaan tosi tyhmältä sanalta tässä kohtaa.

Sitten vaan normaalisti muut täytteet päälle ja kääritään. 

Mun ekat kaks tortillaa onnistu tosi hyvin, eikä lautaselle pudonnut mitään. Kolmannen ja neljännen kanssa taisin vähän ahnehtia ja kiirehtiä, kun ne pysyi huonommin kasassa.

En tiedä, miten vajakilta mä vaikutan näiden mun tortillojeni kanssa, mutta aion kyllä jatkossakin tehdä näitä näin. Poikaystäväkin sano, että ei näissä oo mitään vikaa kunhan saa ne käärittyä kunnolla.

Ja sitten tämän päivän resepti, joka saattaa olla usemmallekin tuttu:

Bataattiburgerit

Näihin törmäsin ihan sattumalta jonkun instagramkuvan kautta. Rupesin googlettamaan, että ymmärsinkö nyt ihan oikein, että sämpylänä oikeasti toimi siinä kuvassa bataatti. Ja niinhän se just oli. Ja ihan pakkohan se oli testata. Tässä linkki (klik!) ymmärtääkseni alkuperäiseen reseptiin.

Pyöreästä pestystä bataatista siis leikataan noin sentin paksusia kiekkoja, lisätään vähän öljyä ja heitetään uuniin tai pannulle siksi aikaa, että saavat vähän väriä.

Tässä meidän vähän turhan paksuiksi jääneet bataatit ennen uunia:

Täytettiin nää ihan samoin kuin normaalit hampparit. Mä laitoin tomaattia, sipulia, salaattia, itsetehtyä dippiä, sokeroimatonta ketsuppia ja yhden vegepihvin per hamppari.

 Me oltiin molemmat ihan tosi epäileväisiä näiden suhteen, mutta yllätyttiin kumpikin ilosesti. Mä taisin näistä tykätä enemmän, mutta kyllä ne poikaystävällekin uppos. 

Nää näyttää nyt kyllä niin rassukoilta. :D Ehkä se maku on pääasia.

Oon aika innoissani, koska oon keksinyt aikalailla jokaselle mun rakastamalle ruualle vähän fiksumman version. Ehkä ranskalaisille en oo vielä keksinyt mitään erityisen hyvää vaihtoehtoa, mutta muuten joo. Tässä vielä linkit näihin mun aiempiin postauksiin, jos jonkun mielenkiinto heräsi:

Riisitön kukkakaalisushi

Shirataki nuudelit ja pasta

Kesäkurpitsa pastan korvikkeena

Karppipizza

69.3!!

Paremmin kuin pitkään aikaan!

Tässä kohtaa mulla ei ole vaan antaa oikein mitään vinkkiä, että miten tähän olen päässyt. Syynä on vaan yksinkertaisesti ahdistuneisuus. Melkeenpä koko kesä on ollut mulle ihan hirveän ahdistavaa aikaa, enkä oo jaksanut edes herkutella tai ahmia. Oon vaan syönyt sen verran, että pää ei satu ja ei heikota. Sinänsä aika masentavaa, että saadakseni sen kropan johon mä olen tyytyväinen, mun pitää ilmeisesti olla tällasessa mielentilassa.

Se paasto, josta viimeksi puhuin, lähti kyllä käyntiin, mutta tosi huonosti. Mulla oli silloin "ekana päivänä" henkisesti niin huono olla, etten saanu kurkusta alas mitään muuta kuin vettä, vaikka olin suunnitellut paaston ylipäänsä alkavan vasta seuraavana päivänä. Ja seuraavana päivänä oli sitten niin heikko olo, että vaikka joinkin sitä mun mehua ja söin myös pienen lusikallisen siirappia (kun ei hunajaa löytynyt), niin oli vaan pakko lopettaa.

Sen jälkeen oon kyllä pyrkinyt syömään terveellisesti ja onnistunutkin siinä ihan hyvin.

 

Kuvien laatu nyt näköjään on vähän mitä on, mutta tää ylläoleva on oikeesti mun yks uus lemppari. Oon tehnyt tätä nyt kaks kertaa ja ihan vaan omasta päästä, joten mitään tarkkaa reseptiä ei ole. Tässä siis on kesäkurpitsapastaa ja kastikkeessa kevytfetaa, herkkusieniä, tomaattia, valkosipulia, kidneypapuja ja dolmiokastiketta.

Oon myös pikkuhiljaa suostunut hyväksymään sen, että wokit on oikeesti ihan jees ruokaa. Välillähän söin aina vastaavia annoksia, mutta sitten päätin käyttää ne kalorit mielummin johonkin "oikeasti hyvään". Nyt kuitenkin taas vaihteeksi näin.

Mun kaveri halus eilen käydä Spice Icessa ja mä oon niin ylpeä, että otin tän frozen yogurtin mun perinteisen ison Twix&Mars -pyörremyrskyn sijaan. Harvemmin mä kyllä enää Spice Icessa käyn, koska ne hinnat on vaan jotain ihan älytöntä. Siis se iso (tai nykyään tais olla nimellä normaali) pyörremyrsky makso melkeen kuus euroa. Tää frozen yogurtkin oli 4.40e, mikä on kyllä ihan liikaa. Ostinpahan nyt kuitenkin ja oli toi sentään hyvää.

Insomnia

Mulla on mennyt taas aika huonosti. Ei edelleenkään niinkään syömisten suhteen, vaan ihan vaan muuten. Jaksaminen on jossain hyvinkin kaukana ja ahdistus taas aika kohtuuttoman läsnä. Päätin nyt kuitenkin ottaa taas vaihteeksi itseäni niskasta kiinni ja tulla kirjottelemaan, kun en saa unta. 

Musta aina tuntuu, että postauksen alottaminen ja kirjottaminen on ihan hirveä urakka. Tai omasta vapaasta tahdostanihan mä tätä teen (ja mielelläni teenkin), mutta mä olen vaan joissain asioissa niin perfetktionisti, että esimerkiksi juurikin näissä postauksissa mikään ei tunnu kelpaavaan ja luen näitä läpi uudelleen ja uudelleen, enkä vaan meinaa saada mitään julkaistuksi. Asiat itsessään tulee näihin yleensä ihan luonnostaan mutta mietinkin ehkä enemmän esimerkiksi mahdollisia kirjotusvirheitä ja sitä, että kiinnostaako ketään tällanen oikeasti (niin kuin oon jo aiemmin sanonutkin). Ei mun pitäis miettiä sellasta, koska en mä kirjota tätä ketään miellyttääkseni vaan kirjotan niiden luettavaksi, joita mun kirjotukset ja kokemukset sattuu kiinnostamaan; just sellasina kuin ne on.

Mä oon oikeasti ihan hirveä ylianalysoija kaiken suhteen, vaikkakin hyvin ristiriitasesti koen olevani samaan aikaan tietyllä tavalla todella huoleton.

   Mun minimuki...

Juon teetä useimmiten pillillä koska kuvittelen, ettei se sillon värjäis hampaita samalla tavalla. Tottakai se silti osuu hampaisiin aina jonkun verran, mutta kuitenkin.

Vähän aikaa sitten muistin yhden kirjan, josta joskus motivoiduin todella paljon. Kirjan nimi oli "Miksi ranskattaret eivät liho?". Luin sen monta vuotta sitten ja nyt yhtäkkiä muistin, että päätin silloin, että mun täytyy joskus kokeilla siinä esiteltyä "taikapurjokeittoa". Mähän sitten menin seuraavana päivänä ja ostin purjoa ja tota noin..

 ... hyyyyyyyh. En nyt laittanut kuvaa siitä valmiista keitosta, koska se oli niin säälittävän näkönen. Perusidea oli siis se, että keitellään niitä purjon paloja vedessä ja siitä otetaan liemi talteen, jota sitten syödään pitkin päivää. Purjo tollasenaan tuoksu ihanan sipuliselta, mutta keittoa (lientä) en vaan pystynyt syömään, kun se maistu niin kamalalta.

 

Oon yrittänyt vähän lenkkeillä, mutta ei se vaan ihan oikeasti taida olla mun juttu. Pyörällä olen kuitenkin onneksi liikkunut ihan kohtalaisesti. 

 

Ollaan syöty mun poikaystävän kanssa ihan älyttömästi uusia perunoita. Ne vaan on niin uskomattoman hyviä, vaikka tähän mennessä ollaankin syöty vasta ruotsalaisia.

Toinen asia mihin oon ihan hurahtanut uudelleen, on noi lehtileivät. Söin niitä joskus vuosia sitten ja jotenkin unohdin niiden olemassaolon aika täysin. Enpä tiedä mistä mulle tuli mieleen niitä ostaa, mutta kohta oon syönyt ekan boksin loppuun. Yhdessä siivussa on 17kcal ja siihen voi sitten latoa päälliset. Mulla vaan on vähän se ongelma, että harvemmin käytän mitään päällisiä (paitsi yleensä tuorejuustoa), vaan kaipaan just nimenomaan sitä leipää. Tää kuitenkin ajaa ihan hyvin senkin asian.

Tykkään korvata mun aterioissa lihat mm. mozzarellalla, mutta mua ärsyttää, kun en löydä Citymarketista mitään kevytmozzarelloja. Yhdessä vaiheessa siellä oli yksi kevytvaihtoehto, mutta se oli ihan älyttömän kuivaa. Käyn siis erikseen S-marketissa ostamassa Xtran 8,5% mozzarellaa, koska en huomaa siinä oikeasti mitään muuta eroa rasvasempaan versioon kuin kalorimäärän.

Käytiin mun siskon kanssa lenkillä ja mä laitoin päälle tommoset fleece-vuoriset housut ja hupparin, koska katoin ikkunasta, että ulkona näyttäis olevan aika kylmä. Siskolla taas oli päällä vaan toppi ja caprit ja ulkonahan oli kuin olikin ihan älyttömän kuuma. Kirosin vähän itsekseni, mutta loppureissusta mun asuvalinta olikin parempi. Oltiin menossa käymään nopeasti yhdessä ostoskeskuksessa kun sisko halus oikasta sen vieressä olevan metsän läpi. Se metsä oli aika pikkunen, mutta me tarvottiin siellä varmaan tunti kaikkien risujen ja nokkosten keskellä, kun vähän eksyttiin. Sisko oli sen oikotien jälkeen nilkat verillä ja mä tyytyväisenä mun fleecehousuissani.

 

Yks päivä tutkin kaupassa noita leipäjuustopakkauksia ja totesin, että se kevytversio vaikutti ihan hyvältä. Seuraavalla kerralla päätinkin ostaa sitä sen tarkemmin katsomatta ja vasta kotona rupesin ihmettelemään, että mitäs helvettiä. Pakkausvaihtoehdot oli vaaleansinisävyinen ja kirkkaanpunasävyinen, ja oletin tietty, että se punanen oli se perus ja vaaleansininen kevyt. Eihän se niin kuitenkaan mennyt, vaan sininen oli vähälaktoosinen (joka on sekin tietysti ihan ymmärrettävää) ja punainen kevyt. Eihän sillä nyt loppupeleissä mitään väliä ole, mutta koska ikinä mikään kevyttuote on ollut kirkkaanpunainen? :D Oon vieläkin ihan hämilläni siitä.

Mites muuten, syöttekö te selleriä? Luin vähän aikaa sitten sen lukemattomista terveysvaikutuksista (joista löytyy tietoa esim. täältä, vaikkakin ilmeisesti esimerkiksi noi negatiiviset kalorit eivät pidä paikkaansa) ja päätin ostaa sitä(kin).

Mun mielestä se ei edes ollut niin pahaa, kuin mitä netin kauhukertomukset antoivat ymmärtää. Eipä se mitään hyvääkään ollut, mutta ajattelin yrittää ujuttaa sellerin mun ruokavalioon edes pieninä määrinä. Saa nyt nähdä.

69.9!

Kuudenkympin puolella mennään taas. Viimeksi kun kävin vaa'alla, näytti se tasan 70kg, eikä se pahemmin hetkauttanut, vaikkakin tuntui toki kivalta. Nyt vaa'an näyttäessä 100g vähemmän olenkin yhtäkkiä hyvinkin ylpeä itsestäni. Tiedän, että paino voi heitellä ihan päivittäin hyvinkin paljon, mutta silti. Jotain mä oon tehnyt oikein, kun oon saanut 5.1kg pudotettua.

Mahduin tänään mun farkkuihin, joita en ole käyttänt pitkään aikaan. Mulla on oikeastaan kahden kokosia farkkuja: osa niiltä ajoilta, kun painoin ehkä noin 55-58kg ja osa sellasia, joita käytin siinä 64-68kg kieppeillä. Nämä housut, jotka tänään sain päälleni, olivat tuumakokoa 29. Toivon, että pääsen joskus vielä käyttämään niitä mun pienempiä farkkujani. Pääasia kuitenkin, että voin käyttää edes näitä isompia.Tässä viime aikoina oon käyttänyt lähinnä sukkahousuja ja Bikbokin Super stretch -farkkuja, koska olen koko ajan ajatellut, että laihdun kuitenkin ja ostan vasta sitten lisää housuja.

Otin tänään vähän mittoja itsestäni ja ajattelin kirjottaa ne tänne. Mitat on otettu aina leveimmästä kohdasta.

Reisi: 62cm
Pohje: 41cm
Peppu: 104cm
Maha: 92cm
Vyötärö: 75cm
Rinnan alta: 78cm
Rinnan päältä: 93cm

Olin viikonloppuna äitin luona siskon kanssa ja kun sisko teki itelleen fetasalaattia, pyysin tekemään mullekin. Kun sitten sain mun annokseni, näytti se tältä:

Sisko selvästi tietää, että mä ihan vaan pikkusen tykkään juustosta. Itellään sillä oli ehkä 1/4 tästä määrästä, mutta en mä valita. Tää oli vieläpä mun lempparifetaa: Apetinan creamy blockia. Söisin tätä aina, mutta Pirkka 3%:ssa on niin paljon vähemmän kaloreita, että sillä mennään.

Mitä mieltä te muuten olette näistä ruokakuvista? Tämähän ei ole ruokablogi, mutta mä ainakin itse tykkään nähdä, millasilla ruoilla muut laihtuu ja mun mielestä nää tuo ihan kivaa "täytettä" näihin postauksiin, jos ei ole muita kuvia laittaa.

P.s. Te jotka syötte kaupan (kevyitä) valmiskeittoja, mitä keittoja syötte? Mä söin ennen aina Keldan metsäsienikeittoa, mutta en oo löytänyt sitä enää kaupoista. Nyt ostin Knorrin metsäsienikeiton, jota en ole vielä maistanut. Haluaisin kuulla teiltä suosituksia, jotta vähän tietäisin mitä lähtisin testaamaan tämän lisäksi. Oikeastaan kaikki kasviskeitot käy, ei pelkästään sienikeitot.

Thursday

Huomasin tänään täällä blogissani kommentin, että oon taas kadonnut jonnekin. Niinhän se vähän tuppaa menemään. Mä en oikein osaa kirjotella muuta kuin silloin, kun jotain edistystä tai suurta takapakkia on ilmennyt tai silloin, kun on oikeasti jotain muuta asiaa.

 

Ostin tossa joku aika sitten kahvakuulan ja meinasin kirjottaa siitä ja otin ihan kuviakin. Sitten rupesin taas miettimään, että ketä oikeasti kiinnostaa. Ja nyt kun mietin uudelleen, niin oishan se ollut ehkä kiva siitä kirjottaa eikä olla vaan hiljaa.

Tässäpä nyt sitten kuvaa mun uudesta hankinnastani, joka on totta puhuen jäänyt aika vähäiselle huomiolle (mietin pitkään, että onko toi edes suomea, mutta koska googlen mukaan on, niin menkööt nyt sitten). Anyways, suurin treeni mitä tolla oon tehnyt on se, kun nostin sen paketista tuolin alle pois jaloista pyörimästä. Pitäis ihan oikeasti ryhdistäytyä tän urheilun suhteen. Mä oon tosin ollut nyt vähän heikossa hapessa oksentelua myöten, joten menkööt nyt vaikka sitten sen piikkiin.

Mutta tosiaan, se kuva:

Kyllä nyt on hiieno.

Urheilusta puheenollen, pyöräilin eilen pitkästä aikaa; päälle kymmenen kilsaa, josta puolet ihan hirveessä vastatuulessa. Oli vielä pakko vähän leijua, kun eräs mut ohittanut mies ei jaksanutkaan polkea yhtä mäkeä ylös, ja mä sitten puolkuolleena näytin, että minäpä jaksan. Not the best idea. Sen jälkeen oli pakko pysähtyä vähän matkan päähän "coolisti tekstailemaan", eli tekemään pientä hentoista välikuolemaa.

Voi niitä aikoja, kun jaksoin juosta putkeen melkeenpä tunnin. Haluaisin taas jaksaa treenata kunnolla, mutta kun mä olen vaan niin uskomattoman laiska. En tiedä mikä aivopieru se oli kun mä joskus täälläkin sanoin, että oon ehkä hiljalleen alkanut löytämään sen paljon hypetetyn liikunnan ilon. Kyllä se urheilu sillonkin oli aikalailla pakkopullaa, ennemminkin mä vaan totuin siihen. 

Ehkä se oli vähän vastaava aivopieru kuin tämä:

Teki vähän mieli kananmunaa, joten keitin ja söin sitten koko kennollisen valkuaiset. Hyi hitto kun meinaa tulla ylös nyt jo pelkästä ajatuksestakin. Noi mustapippurit vielä pahensi asiaa, kun kokoajan sai miettiä, että olikohan toi kuorenpala vai pippuri jota just purasin. Nojoo, tätä ei enää ikinä.

Juttailu ei ehkä kuvasta päätellenkään oo ihan sellaisenaan onnistunut, muttei se tarkota, että oisin ratkennut taas mättämään roskaruokaa. Toki tässä välissä oli esimerkiksi vappu ja kaverin synttärit, joten alkoholia meni ja hiilareita tuli tankattua, mutta pakkohan sitä on laihduttamisen ohella elääkkin. Äitienpäivänä onnistuin onneksi syömään aika fiksusti. Yleensä äitin luona mätän kaikki kaapit tyhjäksi, mutta tällä kertaa ruoka koostui pääasiassa grillatuista kasviksista, salaatista ja uusista perunoista. Ja vähän sipseistä ja juustoista ja voista ja vaaleesta leivästä.. Shh.

Vaaka näytti äsken lukemaa 70.5kg. Alkupainosta on siis lähtenyt jo 4.5kg.

Totesin, että Jutan tarkat ohjeet eivät olleetkaan mulle se sopivin vaihtoehto, vaikka kyllä nekin ruuat tavallaan olis uponneet. Paremmaksi tavaksi olen todennut sen, että omaksuin GFG:stä ne ruoka-aineet, joita saan syödä, ja pyrin tekemään niistä omia variaatioitani (vaikka toki siis GFG:ssäkin voi keksiä vaikka mitä erilaisia annoksia, kunhan tekee sen dieetin ohjeiden mukaisesti).  

Kurkkua, salaattia, kirsikkatomaatteja ja pirkka 3% fetaa.

GFG:stä mulle jäi päälle ruokien punnitseminen. Laskin tästä salaatista tarkat kalorit, ja niitä oli 143! Siis 143, se ei oo yhtään mitään ja tällä on helppo huijata itseään, että tulipa taas syötyä iso lautasellinen ruokaa, ja vielä juustoakin. Söin tosta vieläpä jonkun verran ennen kuvan ottamista, joten annos oli todellisuudessa hiukan isompi.

Tällä hetkellä kurkusta alas menee siis mm. maitorahkaa, runsaasti kasviksia, kananmunan valkuaisia (ei enää niin runsaasti), kevytfetaa, raejuustoa ja tummaa pastaa. Tai no ei nyt tällä hetkellä, mutta you know. Nykyään. Kaurapuuro ja vehnäleseet vähän jäivät taka-alalle, mutta yritän kompensoida niitä syömällä ruisleipää, vaikkei se GFG:hen kuulunutkaan. 

Dieetistä pyörii kyllä netissä niin miljoona eri versiota, etten tiedä mikä niistä on se ihan "oikea" taikka paras. Joissain suolan käyttäminen on kielletty, joissain sitä taas suositellaan käyttämään. Joissain perunaa on päivällisellä 40g, joissain 170g. Ja välillä olen törmännyt ohjeisiin, joiden mukaan hiilarit voi korvata real-leivällä. Eihän se dieetti noista mihinkään varmaan kaadu, mutta vähän harmi silti, että versioita on niin monia, ettei tiedä mitä noudattaa.

Pakko vielä näyttää, miten terveellisiä tortilloja tehtiin yks päivä poikaystävän kanssa. Yleensäkin käytetään täysjyväpohjia, mutta kustaan homma lisäämällä vähän juustoraasteita, pari pakettia mozzarellaa, koskenlaskijaa, rasvaisinta fetaa jne. Ja kaikkia tietysti samaan aikaan.

Tässä mulla oli täysjyväpohja, salaattia, kurkkua, 3% fetaa, rasvatonta raejuustoa, avokadoa, tomaatteja ja maustamattomaan jogurttiin tehtyä dippiä. 

Lähetän yleensä nämä blogiin tulevat kuvat poikaystävälle kännykällä facebookiin, jotta saan ne tallennettua sieltä koneelle ilman mitään johtovirityksiä. Äsken tein taas niin ja poikaystävältä tuli perään kysymys, että tehtäiskö taas tortilloja, kun tuli niin hirveä himo. Kohta siis kauppaan, nam.

Tajusin just, että puhuin itteni pussiin tossa ekassa kappaleessa kun sanoin, etten osaa kirjottaa, ellei ole jotain oikeeta asiaa. Tää on ehkä mun ensimmäinen postaus josta käy ilmi, kuinka puhelias oon oikeassa elämässä ja miten mun ajatukset sinkoilee paikasta toiseen. No, onpahan kerrankin jotain luettavaa.

GFG - kolmas päivä

 Viimeaikaiset syöpöttelyt huomioonottaen oon superylpeä itestäni, kun oon selvinnyt "jo" kolmanteen päivään retkahtamatta. Mä tarvitsen yleensä aina sen viikon tai pari terveellistä syömistä, ennen kuin kynnys ratkeamiseen kasvaa. Tällä kertaa kuitenkin näin!

Oon huomannu tässä pari hankalaa juttua, jotka kylläkin oikeastaan liittyy mun kasvissyöntiin. Ensinnäkin sen, että luin netistä, ettei tofu oikein käykään tähän dieettiin. Linssit ja Hälsans Kökin tuotteet ilmeisesti sopii, mutta silloin pitäisi jättää pasta pois. Kaksi kananmuna per ateria sopii myös (jos toisen keltuaisen jättää pois..), mutta eihän niitäkään päivittäin saa syödä. Pitää siis vähän soveltaa.

Toinen juttu on se, ettei päivälliseen kuulu raejuustoa. Oon joutunut sitä kuitenkin lisäämään, koska etenkään toi tofu ei uppoa ilman.

Ajattelin tässä postauksessa näyttää teille, miltä näyttää mun päivän ruuat:

Kaurapuuroa veteen tehtynä (45g kaurahiutaleita) ja 100g pakastevadelmia. Mulla oli raejuustot ensin tossa vieressä erikseen, mutta sotkin ne sittenkin myöhemmin tonne sekaan. Sitä siis vielä 100g. Luin jostain, että 25g raejuustoa on noin ruokalusikallinen ja oon mittaillut sen mukaan. 

Kotona mulla on keittiövaaka, mutta en jaksa raahata sitä poikaystävän luo, joten jotkut ruuat joudun arvioimaan suurpiirteisesti. Kuitenkin esimerkiksi 45g kaurahiutaleita on vähän reilu desi ja 100g vadelmia taas on puolet 200g pussista, eli on ne aika helppo arvioida ilman vaakaakin.

100g tofua, 200g kukkakaalia & parsakaalia ja mun kohtalaisen runsas ruokalusikallinen raejuustoa.

250g maitorahkaa (Ehrmann) ja 100g pakastevadelmia

Noin 50g tofua ja yhden kananmunan munakas, epämääräsiä vihanneksia 200g, täysjyväpastaa 40g ja sitten se syntinen raejuusto. 

250g maitorahkaa (Ehrmann), 100g pakastevadelmia, 10g vehnäleseitä. Olin mittaavani, että 10g vehnäleseitä on puolisen desiä, joten oon syönyt sen mukaan.

Poikaystävä maisto tota ja meinas oksentaa noista vehnäleseistä. Luin myös netistä, että monelle muullekin ne on tämän dieetin kamalin osa. Mun mielestä ne taas on ihania.

Tässä vielä yksi vinkki, jonka opin eilen iltapalaa syödessäni:

Jos valitsette maitorahkan ja mehukeiton, älkää ihan välttämättä sekottako sitä kaikkea mehukeittoa sinne rahkan sekaan, ellette halua juoda iltapalaanne. Mä osin söin tota mittalusikalla (koska meni hermot tavallisen lusikan kanssa ryystämiseen) ja osin vaan join tosta reunalta. Tietty joskus voi tätäkin tietoa hyödyntää ja tehdä ns. smoothien iltapalaksi.

Kaiken kaikkiaan tämä dieetti vaikuttaa näillä näkymin kohtuullisen helpolta ja sopivalta mulle. Onko teillä kokemuksia GFG:stä?

It's pizza time!

Tein tänään pitkästä aikaa karppipizzaa ja ajattelin jakaa reseptin teillekin. En muuten pahemmin seuraile ruokien hiilareita, mutta koitan vältellä turhia valkosia viljoja. Syön siis leipäni, pastani, tortillani yms. yleensä täysjyväversioina.

Tänäänkin oli tarkoitus tehdä täysjyväpohja, mutta päädyinkin tähän täysin viljattomaan versioon. 

Pohjan ainesosat ovat yksinkertaisesti kananmuna ja suola.

Ensin vatkataan kananmunien valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sitten lisätään vähän suolaa ja sekoitetaan varovasti keltuaiset mukaan ja that's it. Tämä vaahtomainen taikina levitetään leivinpaperille, ja laitetaan 200°C uuniin noin 10-15 minuutiksi.

Mä käytin tähän viisi munaa, mutta taikinaa tuli varmaan puolet liikaa. Fiksuin määrä olis kaiken järjen mukaan kolme munaa.

 

Tässä välissä leikkelin täytteet ja haistelin vähän epäileväisenä uunista tulevaa kakkupohjan tuoksua. 

Ja lässähtäneeltä kakkupohjaltahan se näyttikin:

 

Täytin kuitenkin tuon lätyskän ja pistin vielä vajaaksi vartiksi uuniin.

 

Ja kyllähän se ihan pizzasta meni! Pohja ei maistunut kananmunalta, eikä kyllä oikeastaan miltään muultakaan. Se ei ollut yhtä rapeaa kuin normaali pizzapohja, mutta ihan varmasti tuun tekemään tällä reseptillä pizzoja jatkossakin.

Monday

Mistä näitä lukijoita oikein tulee, vaikka mä oon ollut viime aikoina näin laiska kirjottelemaan? Ihan mahtavaa joka tapauksessa! Ja motivoivaa; helpompi ottaa itseään niskasta kiinni ja päivitellä useammin kuulumisia, kun tietää että joku oikeasti lukee näitä.

Mulla on vähän kestänyt niiden kroppakuvien kanssa, kun mun piti ne luonnonvalossa ottaa, enkä mä tietenkään ole ollut sellasiin aikoihin hereillä. Muita, jotka nukkuu pitkälle iltapäivään ja joutuu pistämään herätyksen jos täytyy olla ylhäällä vaikka klo 15:00? Välillä tuntuu, että päivät menee ihan hukkaan, mutta toisaalta inhoan olla hereillä aikaisin.

Ainoa valosalla otettu kuva, joka mulla on teille tarjota, on tämä:

Funlight-mehujäätä! Ihan elintärkee kuva.

No mutta oikeesti, toi on tosi simppeli (ja kaloriton) syötävä silloin, kun jotain tarttis saada, muttei ole sen kummemmin nälkä. Mun mielestä vähemmän masentavaa tässä muodossa, kuin ihan pelkkänä mehuna.

Ja tässä viimeinkin aika olematon yölampun valossa otettu kuva nykytilanteesta:

Aikalailla samalta näyttää edelleen kuin aiemminkin.

Haluan tähän väliin kommentoida yhtä saamaani kommenttia ihan täällä julkisesti.

 "Oon seurannut sun blogia jo pitkään, mutta en vissiin riittävän aktiivisesti kun on jäänyt pari asiaa huomaamatta. Oon aina ajatellut että oletpa sä ihanan kauniissa, timmissä ja hyvässä kunnossa (ulkonäön perusteella). Nyt kun aloin paremmin seurailemaan jotenkin ihan järkytyin siitä että haluat laihtua. Ja profiilitekstissä lukee että olet "ennen lievästi ylipainonen". Kaikissa blogin kuvissa näytät mielestäni kaikkea muuta kuin lähelläkään ylipainoa huitelevalta ihmiseltä! Jos olisin sinä en todellakaan laihduttaisi enää! Näytät oikeastaan siltä että sinulla on suhteellisen pieni rasvaprosentti ja paino tulee pitkälti lihaksista!"

Noh. Mulla ei oikeasti ensinnäkään oo oikeastaan minkäänlaisia lihaksia. Ainoa mitä jaksan tehdä vähänkään isommilla painoilla, on jalkaprässi. En jaksa punnertaa enkä oo koskaan jaksanut vetää yhtäkään leukaa. Vatsalihakset on ihan kohtalaiset, muttei mitenkään näkyvät tai tuntuvat. Tosi vaikea selittää näin. Ehkä se kertoo jotain, että mun poikaystäväkin vähän naureskeli kun luki ton kommentin. Ei siis mitenkään pahalla kirjottajaa kohtaan missään nimessä, vaan ihan vaan siksi, että mä oon aikalailla timmin vastakohta.

Toisekseen, mä tosiaankin olin ainakin BMI:n mukaan lievästi ylipainoinen. Mun normaalipainon yläraja on muistaakseni noin 69kg ja enimmilläni painoin sen 74kg. Eihän se montaa kiloa ole, mutta tarpeeksi ylittämään sen rajan. En oo pitänyt itseäni missään vaiheessa mitenkään erityisen isona tai lihavana. Toi "ennen lievästi ylipainoinen" kuvasti vaan mun mielestä hyvin mun lähtötilannettani.

En oikein saanut otettua tarpeeksi hyvää kuvaa, kun toisella kädellä piti pitää kännykkää, mutta kuitenkin, ei se ihan timmein masu:

Nojuu, hyvää alkuviikkoa kaikille!

They see me rollin'

Kauheeta mikä morkkis on taas siitä, etten oo kirjotellut mitään. Täällä kuitenkin sujuu kaikki hyvin!

Oon saanut aika hyvin kiinni taas terveellisistä elämäntavoista. Suurilta osin tämä johtuu mun ja mun poikaystäväni vedosta / kilpailusta: me laihdutetaan helmikuun loppuun ja kisataan, kummalta putoaa paino prosentuaalisesti enemmän. Mä ajattelin hoitaa laihdutuksen terveellisesti, poikaystävän suunnitelma taas on syödä niin vähän kuin mahdollista. Oon koittanut selittää sille, ettei se sillä laihdu ja ratkeaa vaan ahmimaan, mutta oppikoot kantapään kautta.

 

Kukkakaalia, parsakaalia, tofua, raejuustoa

 Jonkun korvaan tällanen kisailu kuulostaa ehkä kohtalaisen tyhmältä ja siltä, että maaliskuun alussa kaikki räjähtää taas käsiin. Meillä on kuitenkin kummallakin jonkin verran pudotettavaa ja yksinään laihduttamisesta (/terveellisistä elämäntavoista) ei tule mitään jos toinen vetelee vieressä roskaruokaa. Mun suunnitelmana ainakin on jatkaa tällä linjalla myös helmikuun jälkeen. Tästä vaan on helppoa lähteä taas liikkeelle.

 

Wokkia, tofua, raejuustoa, ruisleipä sulatejuustolla ja kurkulla

 Ekana kisapäivänä käytiin vaa'alla ja mun paino alkoi taas seiskalla.. tasan 71kg. Tosta on nyt vasta reilu viikko aikaa, joten suunnilleen samoissa lukemissa mennään edelleen.

Sipulimunakasta, raejuustoa, herkkusieniä, kesäkurpitsaa ja salaattia

Päärynää, viinirypäleitä ja vaniljaskyriä

Kurkkua, cantaloupemelonia, päärynää, halloumia, cashewpähkinöitä, viinirypäleitä, salaattia

Tulipa paljon näitä ruokakuvia. No, parempi kai näin kuin postaus ilman kuvia.

Mulla on nyt pari vapaapäivää, joten koitan ehtiä ottamaan kuvia luonnonvalossa siitä, miltä mun kroppa näyttää tällä hetkellä. Viikonloppuja!

The past few days

Mulla ei nyt oo mitään sen erikoisempaa asiaa, joten luvassa pieni kuvaspämmi viime päiviltä

 

Pellavansiemenet! Ostin näitä muutama päivä sitten, koska luin näiden terveysvaikutuksista (joita on paaaljon). Lisäilen näitä rahkan ja jugurtin sekaan ja välillä syön ihan vaan lusikallisen sellasenaan.

 

Jääkaappi täynnä omppuja! Sisko toi mulle noita joku kymmenen kiloa ja oon syöny niitä ku hullu. Ensin mulla oli niitä pöydällä kulhossa, mutta sitten ilmesty myös banskukärpäset ja mulla hajos pää.

 

Limerahkaa. Worst idea ever.

 Halloumia, kesäkurpitsaa, kurkkua, cantaloupemelonia, cashewpähkinöitä, paistettua päärynää, salaattia, tuoretta ananasta

Tää oli niin päivän piristys. Mulla oli ihan kamala olo ja olin lähdössä töihin, kun ovikello soi ja mulle tuotiin aamupalaa. Ihan erikseen mua varten ostettua tuoretta juusto-porkkanaleipää namnam. 

 

Reebokin Easytonet. Huonoimmat kengät ikinä. Oon nyt koittanut pari kertaa käyttää noita, mutta jalat alkaa särkemään ihan hirveästi. Ei sillä tavalla, että lihakset särkis vaan enemmänkin niin, että jalka on väärässä asennossa koko ajan.

Eipä mulla muuta, ihanaa tiistaita kaikille!

Ruokaa ilman kaloreita ja hiilareita? Shirataki nuudelit ja pasta

Noniin, nyt juttua näistä! 

Otsikko on ehkä hiukan hämäävä, koska kyllähän näissä on kaloreita. Niitä vaan on ihan säälittävän vähän.

Shiratakit valmistetaan siis konjac-kasvin juuresta ja ne ovat ymmärtääkseni pääasiassa vettä ja kuitua. Ihan mauttomiahan noi on ilman mausteita, mutta eikös norminuudeleiden kohdalla ole aika sama juttu? Nämä ovat kyllä vähän kumisempia kuin tavalliset nuudelit, mutta ei se mua ainakaan häirinnyt.

Nämä ovat ihan supernopeita valmistaa: Huuhdellaan vain veden alla ja sen jälkeen voi halutessaan kaataa päälle kuumaa vettä tai paistaa hetkisen aikaa pannulla.

Mä syön aina nuudelini pelkällä raejuustolla (ilman mausteita), joten niin söin nämäkin. Eipä siinä, tästä näette miltä nämä näyttävät sellaisenaan.

Vastaavassa annoksessa nuudeleita olisi 328kcal, kun taas tässä oli 20kcal. Tosta paketista pitäisi riittää 2-3 annokseen, mutta pastan ja nuudeleiden suurkuluttajana mä söin sen kyllä kerralla..

Fitnesstukun sivuilla (klik!) tämä 250g paketti oli 2,50e. Ei paha, kun 60g:lle tulisi hinnaksi 0,6e ja sitä luokkaahan nuo MAMA-nuudelit sun muut taitavat olla.

Ostin lisäksi myös tuota fettuccinea (klik!), joka oli hieman hintavampaa: 2,90e / 200g. Valmistaja on eri ja näissä on pikkuisen vähemmän kaloreita sataa grammaa kohden, joten siitä kai hintaero johtuu.

200g:ssa normaalia fettuccinea on noin 540kcal, tässä 10 kcal.

Tämän sekaan laitoin pestoa ja sipulia. Päältä löytyy lisäksi itsekasvatettua (!!) basilikaa.

 

Aion ehdottomasti tilata lisää kumpaakin noista. Näistä löytyy lisäksi riisiversio, jota täytyy ehkä myös kokeilla, vaikken riisiä pahemmin käytäkään.

Riisitön sushi

Halusin taas testailla, kuinka hyvin kukkakaalilla voikaan korvata riisin, koska noh.. 

KUKKAKAALI / 100g:

24 kaloria

2,2g hiilareita

RIISI / 100g:

122 kaloria

27,2g hiilareita

Tällä kertaa tein sushia, ja ihan hyvinhän se onnistui. Sushista tuli vähän rapeampaa, mutta maussa ei ollut sen suurempaa eroa verrattuna normaaliin. Tässä ohje:

 

Ensin raastetaan kukkakaali pieneksi muruksi. Saman asian ajaa kai jonkinsortin monitoimikone. Raastettu kukkakaali heitetään pannulle ja kypsennetään, ei kuitenkaan ruskisteta. Sitten maustetaan:

1-2tl suolaa

2rkl riisiviinietikkaa 

Tämän jälkeen riisi hetkeksi jääkaappiin ja leikellään täytteet. (Tässä kohtaa säikähdin, että kyllähän toi nyt pakosti maistuu kukkakaalilta, kun koko jääkaappikin haisi siltä. Vaan eipä maistunut.)

 

Me käytettiin kurkkua, avocadoa, porkkanaa ja paprikaa. 

Vinkki vitonen: älä käytä paprikaa. Mä en sitä syö muutenkaan, mutta siskokaan ei tykännyt siitä sushissa, vaikka muuten onkin paprikan ystävä.

  

Sitten vaan norilevy sushimaton päälle, lätkitään siihen riisi sekä täytteet ja rullataan.

 

Ja tadaaaa! Okei, toi oli mun eka yritys ikinä.. Ja se norilevy oli rikki.. 

Tässä siskon versio, jotta näette miltä nämä näyttää jos tietää mitä tekee:

 

Aion kyllä jatkossakin syödä sushini ilman riisiä, sen verran hyviä nää oli.