Tästä tulee nyt postaus ilman kuvia, koska en keksi mitä kuvia tähän laittaisin.
Joku on ehkä kiinnittänyt huomiota siihen, että mun kroppa on näyttänyt aika samalta tän blogin aloittamisesta alkaen. En ole laihtunut, en kiinteytynyt, en lihonnut. Tämä johtuu aika puhtaasti siitä, että mä en oikeasti osaa syödä normaalisti. Mä jojoilen. Välillä ahmin, välillä syön ihan äärettömän vähän.
Koin aiheelliseksi kirjoittaa tästä nyt, koska tuntuu typerältä kuvailla niitä "tältä mun kroppa näyttää nyt"-kuvia, kun ne on aina samanlaisia. Lisäksi en ole päivittänyt tänne vähään aikaan mitään ja eilinen oli tietynlainen wakeup call. Tässä mun eilisen ruuat:
- Pizza
- Melkein kokonainen leipä (siis sellanen tuore paperipussissa oleva, sisko otti kolme pientä siivua)
- Pussillinen sipsejä
- Kattilallinen valkosipulipastaa
- Puoli litraa mutakakkujäätelöä
- Kolme pussia popcornia
- Vähän päälle litra tuoremehua
Toi ei ehkä kuulosta pahalta kirjotettuna, mutta en edes uskalla laskea kuinka paljon tossa on kaloreita. Mä oon epäillyt, että mulla olisi BED (= ahmimishäiriö, jossa ei oksenneta), mutta koska siinä ilmeisesti pitäisi hävetä syömisiään, en ole niin varma. Kaikki mun ystävät tietää kuinka paljon syön ja suvun keskenkin se on vain hauska vitsi.
Mulla on ollut myös kausia, jolloin oon oksentanut ruokiani enemmän tai vähemmän. Joskus aina syömisen jälkeen, joskus vain ahmimisen jälkeen. Viimeisestä oksentamisesta on kuitenkin jo useampi kuukausi. Nykyään ahmimisen jälkeen syön ihan minimaalisia määriä, jotta en lihoisi. Ahmiminen voi jatkua viikkoja, joten olen sitten nälkäkuurilla aikalailla vähintään yhtä pitkään. Monesti kyseessä on kuitenkin vain muutama päivä. Tietysti ymmärrän senkin, että syömättömyys itsessään laukaisee ton ahmimisen, mutta mulla tää lähtee käsistä vaikka söisin ensin ihan normaalistikin.
Ja välillä todellakin onnistun syömään normaalisti. Tätä blogia aloittaessahan olin syönyt kohtalaisen normaalisti ja terveellisesti jo monta kuukautta. Terveellistä ruokaa, terveellisiä määriä. En ymmärrä, miksen voi pystyä siihen aina. Yleensä syön muutaman viikon fiksusti, ja sitten on taas helvetti irti. Tänään yritän taas kerran ottaa itseäni niskasta kiinni, ja tähän aikaan päivästä näyttää vielä ihan hyvältä.
Muilla kokemuksia BED:istä? Tietääkö joku, kuuluuko siihen aina toi häpeä? Entä se, että pystyy olemaan noinkin pitkiä aikoja ahmimatta?
Siis musta toi kuulostaa aika huolestuttavalta... Ehkä eniten silmään pisti tuolta toi lause "Toi ei ehkä kuulosta pahalta kirjotettuna" - koska se kyllä kuulostaa! Toi on ihan MIELETÖN määrä ruokaa, jonka oot ahtanu itsees... Mä en siis oo ees mikään 40 kilonen pupunruokien popsija, vaan rakastan hyvää ruokaa ja saan buffetissa ahdettua itseeni vaikka viisi lautasellista ruokaa, mutta silti toi kuulostaa mulle aivan älyttömän paljolta... Jos oisit syönyt listasta vaikka vaan noi kolme ekaa ranskalaista viivaa, niin se olis sellainen "normaali" ahmimispäivä. Paljon ruokaa, mutta kyllä tommonen on ihan inhimillistä vielä ja voisi periaatteessa sattua kelle vaan. Mutta kun siihen lisää vielä noi loput niin huhhuh...
VastaaPoistaNo onhan se kai aika huolestuttavaa. Pahinta on, että mulle toi ei ees ollu mikään ihan täysin jäätävä överipäivä, voisin vetää aika paljon enemmänkin jos vaan sellanen fiilis iskis. Eilenkin itseasiassa meinasin vielä yöllä lähteä kauppaan ostamaan jotain herkkua, mutta en sitten kuitenkaan mennyt.
PoistaJuuri terveystiedon yo-kisoihin osallistuneena mun mielest kirjoissa sanottiin että BEDissä tulee useemmin noita ahmimiskohtauksia, olikohan se nyt vähintään kaks kertaa viikossa, ja että kaikki ahmivat joskus ja se on täysin normaalia. Oon kans miettiny kohallani tota BEDiä koska pystyn syömään pari viikkoa järkevästi, mutta sitten yhtäkkiä saatankin syödä kerralla kokonaisen leipäpaketin ja jatkaa ylensyömistä monta päivää. Ei tästä kommentista nyt mitään apua ollut oikeestaan ton BEDin tunnistamisen kanssa..
VastaaPoistaTosta vois kuitenkin ehkä päätellä ettei tää olis BED, koska välillä oon tosiaan viikkoja ilman ahmimista..
PoistaEhkä toi on jonkinlainen esivaihe BED:iin. Jos ei saa normalisoitua syömistäsi, niin uskon, että BED on seurauksena.
VastaaPoistaYleensäkin syömishäiriöt on erilaisia. Ihan kuten vaikka jossain muussa psyykkisessä sairaudessa toisella on toisenlaiset oireet kun toisella. Tokihan näissä asioissa on aika tarkat kriteerit diagnoosin saamiseen, mutta ei sillä diagnoosilla tee mitään. Ei mullakaan ole vielä diagnoosia vaikka bulimiset ahmimis-oksentamiskierteet on jatkunu ainakin neljä vuotta ja olen niistä psykologilla puhunut viimeisen parin vuoden ajan. Joten suosittelisin puhumaan tuosta asiasta lääkärissä, ettei pääsisi enää pahenemaan. Vaikka ei siitäkään aina hyötyä ole :D
VastaaPoistaTuleeko millon uutta tekstiä? Tykkään lukea sun blogia, toimit huikeana kannustajana! :)
VastaaPoistaTiedän todellakin tunteen, oon ihan samanlainen. :) On kausia, kun pystyn syömään todella puhtaasti ja sitten taas menee monta kuukautta, kun mätän kaikkea shittiä, vaikka tiedän sen olevan huonoksi itselleni. :( Harmi, että ahmimishäiriöön ei saa minkäänlaista tukea.
VastaaPoistaVahvatahtoisilla ulkonäköä ihannoivilla henkilöillä voi laihduttmisen jälkeen olla tosi vaikea löytää sitä kultaista keskitietä. Sitten kun huoli siitä kunnossa pysymisestä kasvaa, voi tulla bulimia tyyppisiä oireita, ja ylilyöntejä ruuan määrän suhteen, varsinkin kun on pitänyt dieettiä. Bulimiahan ei ole välttämättä ahmi-oksenna kokoajan, vaan voi esiintyä ns lieveoireita. Toki, tässä vaiheessa (yllä kerrottua) kannattaa jutella jollekin ystävälle ja yrittää vakiinnuttaa tuota syömistä. esim. osta porkkanoita 500g, tulee varmaan täyteen mutta ei oo kovasti kaloreita. saat syömähimoja kuriin. Terveelliseen ruokavalioon totuttelu laihdutuksen jälkeen vaatii pitkäjänteisyyttä ja luottamusta siihen, ettei se maailma kaadu jos pari kiloa lisää tulee, ne saa pois kyllä.
VastaaPoistaMutta, luin paastokertomuksesi ja todella hienoa. olen huomisaamuna aloittamassa paastoa (lähtötilanteeni on joka suhteessa samankaltainen kun sulla), joten hyvin kannustavaa että olet läpi vetänyt paaston. oliko toi 5 vai 7 päivää?
ps. ruokamäärä oli kyl tosi överi.. Mutta, jos lohduttaa niin ei uskoisi että noin paljon uppoaa, vyötärö tosi hyvällä mallilla. =)
Eksyin sun blogiin ja luin kaikki postaukset läpi. Tuli jotenkin kova huoli, että miten sulla oikein menee? Toivottavasti kaikki on hyvin.
VastaaPoistasulla on varmaan epätyypillinen syömishäiriö? siis välillä syö iha sairaan vähän ja välillä ahmii kuin hullu ): koita syödä vähän väliä (2-3 tunnin välein) suht saman kokoisia pieniä aterioita, niin ei tuu niin kovaa ruoanhimoa.
VastaaPoistakyllä se ajan kanssa helpottaa, ite kärsin samanlaisista oireista neljä vuotta, kunnes joskus 1,5 vuotta sitten päätin että nyt loppu. aluks varsinkin stressaantuneena vähensin syömisiäni tai ahmin, mutta mulla oli kaveri jolle pystyin puhumaan asiasta, niin se helpotti. vieläkin välillä sekoilen mutta paljon lievemmin, eikä painokaan enää ole heitellyt kuin parilla kilolla :)