Avautumisraita

Osa teistä on ehkä huomannutkin, että mun blogi on ollut jonkin aikaa piilotettuna. En oikeen tiennyt mitä tehdä tän suhteen ja ahdisti koko homma, mutta nyt ajattelin että ois korkea aika palata sorvin ääreen. Paljon on tapahtunut ton viimesimmän postauksen jälkeen ja mun elämä on heittänyt useempaan otteeseen aikamoista kuperkeikkaa. 

Jumituin nyt lukemaan uudelleen tota lausetta. Miettimään sitä, miten älyttömän kaunisteltu se on. Mun elämässä on ollut viime kuukausina paljon raskaita kokemuksia ja mielenterveys on todellakin ollut koetuksella. Jos nyt mistään mielenterveydestä voi edes enää puhua.

Oon ollut kaiken lisäksi aika yksinäinen ja se on ollut mulle vaikeaa. Tää kaikki ahdistus on näkynyt mun ruokailuissa. Ennen söin suruuni ja pahaan olooni. Oikeastaan söin myös iloon ja tylsyyteen ja väsymykseen ja ihan kaikkeen. Nykyään taas ei se ruoka oikein maistu. Jollain tavalla tuntuu, että mulla on jonkinlainen kontrolli jostakin, kun päätän tasan tarkkaan mitä mun kroppaani menee.

Tänään aamulla painoin 55.7kg. Enimmillään kun painoin sen 75kg, niin se tekee sen noin 20kg erotuksen. Siitä mä saan iloa ja siitä mä nautin.

Kaikki eivät ole olleet yhtä ilosia tästä ja esimerkiksi terveydenhoitaja on pyrkinyt mun syömiseeni puuttumaan. Kuitenkin me tultiin yhteisymmärrykseen siitä, että mitään syömishäiriötä mulla ei ole ja mä jaksan ihan hyvin vaikka söisinkin vähän vähemmän.

Urheilua mä en ole kyllä jaksanut harrastaa oikeastaan yhtään. Mulla on ollut elokuusta saakka salikortti ja oon sitä kerran käyttänyt. Ei vaan yksinkertasesti huvita treenata. 

Otin tänään pitkästä aikaa mittoja itsestäni. Pistän ne nyt tänne ja sulkeisiin laitan mittoja, jotka oon kirjottanut aiemmin tänne blogiin 69.9kg painossa. 

Reisi: 53cm (62cm)
Pohje: 36cm (41cm)
Peppu: 93cm (104cm)
Maha: 78cm (92cm)
Vyötärö: 66cm (75cm)
Rinnan alta: 73cm (78cm)
Rinnan päältä: 85cm (93cm)

Mä en enää oikeen tiedä mitä mä tavottelen. Mun pituudella alipainon raja on 52.2kg, joten kovinkaan montaa kiloa ei enää voi pudottaa normaalipainon rajoissa. En tiedä. Halusin kuitenkin tulla pitkästä aikaa kertomaan kuulumisiani, joten tässä nyt tämä. Kivaa viikonloppua kaikille!

-16kg!!

Ei oo muuten vaaka näyttänyt vuoskausiin vitosella alkavia lukemia.. Tai siis tätä ennen.

Tässä jo parisen viikkoa paino on pyörinyt suunnilleen 59kg:ssa. Käväisi se jo kiloa alempanakin, mutta se meni sen piikkiin, että olin kipeänä.

Alunperinhän mulla oli painoa 75kg. Viimeksi siellä lukemissa mentiin suunnilleen vuos sitten. Kesällä paino sitten laski 64 kiloon ja loppuvuodesta nousi taas 68-69 kiloon. Niin ja pituutta mulla tosiaan on mittaajasta riippuen 167-168cm.

Tän postauksen ennen-kuvat on otettu mun muistaakseni tasan 68kg:ssa, näköjään 10. tammikuuta. Jälkeen-kuvat otettiin eilen, jolloin paino oli tasan 59kg.

Nää on nyt vähän eri kuvakulmista otettu, mutta ehkä näistä silti hahmottaa jotain. Noita tissejä kun kattoo, niin Maisa Torppa varmaankin ajattelis, että huonompaan suuntaan on menty. Itse oon kyllä kovin tyytyväinen.

Mun poikaystävä kommentoi näitä katsoessaan, että onpas mun käsivarsi pienentynyt. Totta sekin!

Noh, mitäs mä nyt sitten oon tehnyt? Yhdessä vaiheessa yritin tehdä kotona lihaskuntoa, mutta se jäi hyvinkin pian. Urheilulla ei siis oikeestaan oo osuutta tässä. Ehkä enemmänkin oon oppinut normalisoimaan mun ateriakokoja ja lopettamaan syömisen sitten kun oon täynnä. Oon jopa heittänyt hesessä ison osan ateriasta pois ja samaten osan poppareista leffassa. Se on multa jotain niin ihmeellistä, että huhhuh.

Kaikkiallahan puhutaan siitä, miten ei pitäis harrastaa mitään laihdutuskuureja vaan tehdä siitä terveellisestä syömisestä elämäntapa. Terveellistä mun syöminen ei välttämättä ole (mulla on tässä itseasiassa just karkkipussi vieressä..), mutta elämäntapa tästä on silti tullut. Esimerkiksi kaupassa otan ihan automaattisesti sen rasvattoman/kevyttuotteen, vaikka niistäkin on osalla ihmisistä aika eriäviä mielipiteitä. Voin sijaan käytän kevyttä sulatejuustoa tai tuorejuustoa. Mietin kaloreita myös, vaikka söisin jotain epäterveellistä: esimerkiksi pizzasta saa edes vähän fiksumman täysjyväpohjalla ja kevyillä täytteillä. Samaten pyrin olemaan juomatta kaloreita; mehut juon funlightina ja limpparit zeroina, vaikka mulla olis millaset mätöt siinä vierellä.

Lisäksi oon saanut mun ahmimisen aika hyvin kuriin. Vaikka söisinkin jotain ei-niin-terveellistä, en syö sen jälkeen keittiön kaappeja ja läheisen huoltoaseman hyllyjä tyhjäksi. Mietin vaan, että noh, nyt söin tän ja se siitä.

Aika iso vaikutus on ollut varmaan silläkin, että oon jättänyt viimeinkin töissä kaikki karjalanpiirakat, croisantit ja patongit muiden syötäväksi. Eihän ne nyt itsessään mitään hirveän pahoja ole, mutta niitä seuraa sellanen semiahmiminen ja pöhötys. Enemmänkin oon syönyt hedelmiä, Skyrejä, smoothieita ja proteiinipatukoita.

 

Menin noiden ennen-kuvien ottamisen jälkeen juhlimaan mun kaverin kanssa ja törmättiin mun vanhaan luokkakaveriin joka sitten fiksuna töksäytti, että ootpa sä kyllä lihonnut yläasteen jälkeen. Siitä tuli niin hemmetin paha olo. Muillakin ihmisillä on ollut joku ihme tarve polkea mun itsetuntoa alemmas, vaikka en mä oikeasti koskaan mikään lihava ole ollut. Vähän pehmonen ehkä, mutta en mielestäni sen enempää. Kerrankin olin mun yhden toisen kaverin kanssa baarissa, jossa me kadotettiin toisemme ja tää mun kaveri oli käynyt kysymässä joiltain sen illan tuttavuuksilta, että onko ne nähneet mua. Joku niistä oli sitten kysynyt mua tarkottaen, että ai se paksu vai.

En edes ole mikään erityisen herkkis mun kropan suhteen ja usein puhunkin itsestäni aika ronskisti, tyyliin että tehkääs tilaa niin tää sotanorsukin mahtuu. Parhaan kaverini kanssa me usein puhutaan niin toisistammekin ja se on musta ihan hauskaa, mutta noista ns. ulkopuolisten kommentoinneista tulee oikeesti niin paha mieli. Muistan monia vuosienkin takaisia vastaavia juttuja ja kyllä ne on vaikuttaneet mun käsitykseen itsestäni ja mun itsetuntoon. En tiedä oisko tämäkään laihduttaminen lähtenyt oikeasti käyntiin ilman sitä mun luokkakaverin kommenttia. 

No mutta ei sillä, oon saanut nyt vastapainoksi kuulla paljon kivoja kommentteja mun laihtumisestani. Itse en koe edes näyttäväni kauhean eri kokoiselta, mutta kyllä sen laihtumisen huomaa esimerkiksi vaatteiden istuvuudesta. Ja tietysti näiden kuvien ottamisen jälkeen huomasin sen jotenkin vähän konkreettisemmin. 

Eipä mulla sen enempää tällä kertaa, kivaa loppuviikkoa teille!

Ne vähän erilaiset tortillat ja hampparit

Nyt kävi oikeen kätevästi taas. Eilen huomasin, että myös mun puhelin osoittelee aika kohtalaisia hajoamisen merkkejä. Tottakai samaan aikaan sen läppärin kanssa. En oo vielä vienyt tota puhelinta huoltoon, eikä siitä läppäristä ole vieläkään kuulunut mitään. No onneks voin käyttää poikaystävän konetta. Vaikka kohta varmaan onnistun tämänkin rikkomaan.

No mutta. Ajattelin näyttää, mitä me ollaan syöty eilen ja tänään. Ja nimenomaan me; jopa mun poikaystävä on suostunut syömään mun kokeilevan keittiön tuotoksia.

Ensimmäisenä tortillat ilman niitä tortillalättyjä. Tiedän, että monet käärii tortillansa salaattiin/kaaliin, mutta jotenkin se ei vaan tunnu mun vaihtoehdolta. Päätinpä siis testata riisipaperitortilloja! Nämä riisipaperit kun saa melkeen samanlaisessa pakkauksessakin kuin ne oikeat lätyt, haha.

Ja tietysti se, että laskin näistä eilen kalorit. Yksi riisipaperi sisälsi muistaakseni noin 38kcal, kun taas esimerkiksi Pirkan täysjyvälätyssä kalorimäärä pyöri jossain 150-160kcal kieppeillä. Ei se sitten niin iso juttu ole, jos syö vaan yhden, mutta itse usein syön neljä tortillaa ja silloinhan se jo vaikuttaakin. Eli:

Riisipaperitortillat

Riisipaperi on siis tollanen muovilta tuntuva läpyskä, joka ei todellakaan vaikuta ensisilmäyksellä ruualta. Paketissa niitä käsketään ensin liottamaan vedessä, jonka jälkeen paperi pitäis laskea pyyhkeelle ja sitten vasta ruveta valmistamaan siitä ruokaa. Mä testasin sitä tapaa, mutta vedessä kostutettua riisipaperia oli vähän turhan hankala käsitellä. Totesin, että kun vaan heittää ton kovan läpyskän lautaselle ja levittää siihen dipin, tulee siitä just sopiva tähän tortillatarkoitukseen.

Riisipaperi alkaa muuten tuntumaan tosi tyhmältä sanalta tässä kohtaa.

Sitten vaan normaalisti muut täytteet päälle ja kääritään. 

Mun ekat kaks tortillaa onnistu tosi hyvin, eikä lautaselle pudonnut mitään. Kolmannen ja neljännen kanssa taisin vähän ahnehtia ja kiirehtiä, kun ne pysyi huonommin kasassa.

En tiedä, miten vajakilta mä vaikutan näiden mun tortillojeni kanssa, mutta aion kyllä jatkossakin tehdä näitä näin. Poikaystäväkin sano, että ei näissä oo mitään vikaa kunhan saa ne käärittyä kunnolla.

Ja sitten tämän päivän resepti, joka saattaa olla usemmallekin tuttu:

Bataattiburgerit

Näihin törmäsin ihan sattumalta jonkun instagramkuvan kautta. Rupesin googlettamaan, että ymmärsinkö nyt ihan oikein, että sämpylänä oikeasti toimi siinä kuvassa bataatti. Ja niinhän se just oli. Ja ihan pakkohan se oli testata. Tässä linkki (klik!) ymmärtääkseni alkuperäiseen reseptiin.

Pyöreästä pestystä bataatista siis leikataan noin sentin paksusia kiekkoja, lisätään vähän öljyä ja heitetään uuniin tai pannulle siksi aikaa, että saavat vähän väriä.

Tässä meidän vähän turhan paksuiksi jääneet bataatit ennen uunia:

Täytettiin nää ihan samoin kuin normaalit hampparit. Mä laitoin tomaattia, sipulia, salaattia, itsetehtyä dippiä, sokeroimatonta ketsuppia ja yhden vegepihvin per hamppari.

 Me oltiin molemmat ihan tosi epäileväisiä näiden suhteen, mutta yllätyttiin kumpikin ilosesti. Mä taisin näistä tykätä enemmän, mutta kyllä ne poikaystävällekin uppos. 

Nää näyttää nyt kyllä niin rassukoilta. :D Ehkä se maku on pääasia.

Oon aika innoissani, koska oon keksinyt aikalailla jokaselle mun rakastamalle ruualle vähän fiksumman version. Ehkä ranskalaisille en oo vielä keksinyt mitään erityisen hyvää vaihtoehtoa, mutta muuten joo. Tässä vielä linkit näihin mun aiempiin postauksiin, jos jonkun mielenkiinto heräsi:

Riisitön kukkakaalisushi

Shirataki nuudelit ja pasta

Kesäkurpitsa pastan korvikkeena

Karppipizza

Pikapäivitys

Nyt ollaan jännän äärellä. Yritän ensimmäistä kertaa tehdä postauksen kännykällä. Mun läppäri hajos ja on nyt huollossa. Se tyyppi tiskin takana vähän pelotteli, että sitä ei varmaan pysty korjaamaan vaan pitäis kai hankkia vakuutuksen kautta uusi. Ostin sen koneen sillon reilu puoltoista vuotta sitten kun alotin tän blogin ja se oli kalliskin vielä. Se oli kaikin tavoin just kiva läppäri eikä niitä samanlaisia enää saa. :( Noh, toivotaan että sen sais korjattua kuitenkin. 

Otettiin lauantaina musta kunnon kokovartalokuvat ja yritän nyt alkaa edes hiukan treenaamaan. Jos jaksais edes muutaman kerran viikossa tehdä lihaskuntoa, niin ehkä sekin vaikuttais johonkin. Tää sohva vaan on niin kiva sen kuntoilun rinnalla..

Sillon lauantaina illalla menin kyllä juhlimaan ja sunnuntaina vetelin vähän sipsiä ja hampparia sun muuta, joten turposin varmaan niistä kuvista vähän. Onnistuin kuitenkin heti maanantaina ryhdistäytymään. Lauantain aamupaino oli tasan 67kg, tänään 66.5kg. 

Ainiin haha. Kävelin eilen 8km! En jaksanut etsiä bussirahaa kun lähdin äitin luota kotiin, joten kävelin sitten tuolla jään ja loskan keskellä sen pari tuntia. Enkä edes kaatunut kertaakaan!

Koitan nyt vähän keskitellä tätä tekstiä ja saada tän sitten julkaistuksi. Huh huh, saas nähdä onnistunko. 

Hello, hello, hello

Noniin,  nyt mä oon sitten oikeesti ylittänyt itseni tän blogihiljasuuden suhteen. Viimisin postaus ollut näköjään elokuussa ja nyt tosiaan eletään jo seuraavaa vuotta.. Tänään aamulla vaan herätessäni mietin, että voiskin käydä kattomassa mitä mun blogille kuuluu. Ja mitä ihmettä, multa oli kadonnut lukijoita ehkä neljä? Ihan mahtavaa, että ootte pysyneet täällä.

Aika pian ton edellisen postauksen jälkeen mun paino vaan laski noin 64 kiloon. En oikeastaan tehnyt sen eteen mitään. Jonkin verran jaksoin alkuun urheilla, mutta lopulta vaan makoilin kotona. En siis oikeastaan kauheasti mitään syönytkään, joten siksihän se paino laski, mutta syynä syömättömyyteen oli enemmänkin henkinen paha olo kuin halu laihtua. Sillon mulla meni ihan tosi huonosti elämäntilanteen takia ja sen takia alunperin hiljeninkin täällä. Sitten se hiljasuus vaan venyi ja kirjottaminen jäi lopulta kokonaan. 

Nyt mun paino on aika hyvin jämähtänyt siihen 66kg kieppeille. Mä oon oikeastaan aika tyytyväinen mun kokoon nyt, mutta lihaksia ja kiinteyttä kaipailisin. Mun tavotepaino on alunperin ollut lähempänä kuuttakymmentä, mutta nyt oon ollut vaan ilonen siitä, että mahdun S-koon housuihin ja silti mulla on vielä muotoja ihan riittävästi.

Oon ajatellut hankkia taas salikortin. Toi mun lähisali vaan on niin älyttömän kallis mun budjetille, ettei se oikeastaan ole enää vaihtoehto. Sitten löytyis muutama sali tosta ehkä reilun 2km päästä, mutta itseni tuntien en usko, että jaksaisin niihin kävellä kovinkaan usein ton matkan takia. Kyllä mä siellä salilla jaksan sitten tehdä täysillä vaikka kuinka pitkään, mutta kun se sinne lähtö on aina se vaikein osuus, vaikka onhan toi kaks kilsaakin tosi pieni matka. Toi lähisali oli siitä hyvä, että oikeasti vaan käytännössä kävelin siihen tien yli ja treenasin ja tulin kotiin suihkuun ja sitten se oli hoidettu. No mutta, pitää katsoa. Ehkä jos saisin houkuteltua poikaystävän samalle salille, niin jaksais mennä sinne parin kilsan päähänkin..

Huhhuh, en ees tiedä mitä mä nyt tähän kirjottaisin. Ei mulla oo mitään kuviakaan just nyt laittaa. Lähinnä vaan halusin antaa pientä tilannepäivitystä ja kertoa, että hengissä ollaan. Ehkä mun pitäis vaan ruveta kirjottelemaan ihan omalla naamalla, niin vois kertoa vähän tarkemmin ihan kaikesta ja niitä kuviakin varmaan tulis otettua enemmän. Katsotaan sitäkin.

Nojoo, mutta nyt jatkan siivoomista. Kätevästi vaan jäin tänne sohvan pohjalle kirjottelemaan teemukin kanssa, vaikka pitäis ehtiä tekemään vielä kaikenlaista ennen kuin poikaystävä tulee töistä. Mutta eipä siinä, kivat torstait sinne kaikille!

Ai että!

Onko siellä muita, joiden perjantai näyttää tältä?

Ihan ensin pitää sanoa, että juon tätä palautusjuomaa tässä just samalla, ja ei helvetti kun osaakin olla pahaa. Tää maistuu oikeesti sellaselta vanhentuneelta halpispääsiäismunalta ja joltain kuravedeltä. Ehkä maitoon tehtynä ois eri asia, mutta mulla nyt ei ollut maitoa. Laatta meinaa lentää.

Mutta asiaan. Oon vaan niin ylpeä itestäni. Oon tehny tänään aika paljon kaikkea. Kävin shoppailemassa ja menin sinne pyörällä. Matkaa ei nyt ihan hirveesti oo, mutta silti. Poljin yhden ison ylämäenkin!

Sitten kun pääsin kotiin, niin sisko soitti, että lähetäänkö lenkille. Lähdettiin, ja oltiinkin ulkona kaks ja puol tuntia. Tossa aika lähellä on yks puisto, jossa on sellasia kuntoilulaitteita. Oon menny siitä ohi ties kuinka monta kertaa, mutten koskaan oo testannut niitä. Nyt mentiin sinne ja tehtiin siellä vaikka mitä. Niissä laitteissa ei oo muuta painoa kuin oma kroppa, mutta silti ne tuntu kyllä lihaksissa. 

Kun pääsin kotiin, tein tämän (klik!) squat challengen, sekä vatsalihaksia tämän mukaan:

 

Tosin huomasin vasta jälkikäteen, että tossa oli noi tarkat määrät ilmotettuna. Tein noita kaikkia 3x15, paitsi noita flutter kicksejä 3x20 ja plankeja kumpaakin vaan 1x30sec.

Lisäks tein kylkiä mun kahvakuulalla ja vatsoja tolla voimapyörällä. Käytin sitä pyörää ekaa kertaa kunnolla ja huomasin, että se otti aika paljon alaselkään. Ei muuta kuin kännykkä kauniiseen käteen ja googleen. Näköjään on yleistä, että voimapyörä tuntuu alaselässä. Hyvä asia se ei kuitenkaan ole. Harjottelin sitten peilin edessä tota liikettä niin, että selkä ei mene notkolle. Sain sen tehtyä suht hyvin, mutta liikerata oli kyllä tosi pieni. Pakko se on kuitenkin jostain alottaa, eli sillä pienellä liikkeellä mennään toistaseksi.

Ainiin. Testasin tänään siellä ulkona sitä mun puhelinkoteloa pitkähihasen päällä ja kyllä pysy hyvin! Ainoa huono juttu oli, että piti kaivaa kännykkä sieltä pari kertaa, ja oli semivaikeaa saada se sieltä ulos. Harvemmin sitä kuitenkaan varmaan lenkillä normaalisti sieltä tarvitsee kaivaa.

Testiin pääsi myös mun tuore ostokseni:

Lenkkipantoja! Noissa on sisäpuolella sellasta silikonia, niin ne pysyy paikoillaan tosi hyvin. Puhumattakaan noista söpöistä väreistä. Tuitui.

Ohhoh, en kyllä tiedä oonko ikinä viettänyt perjantaita näin. Yleensä jos en ole baarissa, niin aika pitkälti makoilen vaan sohvalla ja laiskottelen. Parempihan tää näin on. Tulee varmaan koettua sekin, että herää lauantaina siihen, että paikat on jumissa, muttei krapulan takia. Jännää.

Mutta juu. Viikonloppuja!

Siis nyt ei vaan irtoa mitään otsikkoa

Arvatkaas mitä tein tänään? Kun pääsin ylös sängystä, join lasin vettä ja otin yhden ripped hardcoren (tyhjään vatsaan, miiistake..) ja lähdin kymmenen kilsan rasvanpolttolenkille pyörällä!

Pari päivää sitten kävin myös hölkkäämässä ja jaksoin suunnilleen kolme kilsaa, mikä on musta tosi yllättävää, koska oon viimeks urheillu kunnolla varmaan jotain vuos sitten. Kävelin tosta matkasta tosin parikymmentä metriä, kun piti säätää Spotifyn kanssa, mutta muuten hölkkäsin kokoajan.

Pakko myöntää, että etenkin siinä yöllä hölkätessä tää mun ahdistus/masennus/vitutus helpotti jollain tasolla ees hetkeksi. Paino vaan menemään ja kuunteli musiikkia. Muutenkin on jollain tasolla ollut ehkä vähän parempi olo, kun oon pystynyt edelleenkin syömään kohtalaisen terveellisesti. Ei mulla mikään hyvä olo ole, mutta on se silti jotain.

Niin ja miks mä sitten lähdin sinne 10km lenkille aamulla (klo 13...)?

Ostamaan jumppamattoa! Koitin yks päivä tehdä vatsalihaksia sellasen fleecepeiton päällä, eikä se oikeen toiminut. Nyt en voi käyttää enää sitäkään tekosyynä. Tällä hetkellä käytän tekosyynä sitä, että kävin jo suihkussa..

Toi matto makso 5.99e Tokmannilla, jos joku sellasen haluaa itelleenkin hakea. Muissa kaupoissa matot tuntu olevan paljon kalliimpia. Ja ohuempia.

Ton käsivarsisysteemin äiti toi mulle Glitteristä kun pyysin. Se oli alessa siellä 5e. En oo vielä testannut, mutta ihan hyvältä vaikuttaa. Siinä on kans avaimelle oma kolonsa ja reikä kuulokkeille.

Eipä mulla tällä erää muuta. Hyvät yöt teille jotka tän vielä tänään lukee!